"Suomi ja Saksa samoilla linjoilla" – Eritahtisuus leimasi EU:n tulevaisuuskeskustelua

Kuka määrittelee EU:n etenemistahdin – Puola ja Unkari vai kunnianhimoisemmat maat Saksa ja Ranska? Vastaukseksi tarjotaan eritahtista EU:ta, koska maiden intohimot erkanevat.

Eritahtisuus oli yksi isoista puheenaiheista, kun EU-päämiehet tapasivat perjantaina Brysselissä. 27 EU-maata yrittävät summata, mitä ne haluavat tulevaisuudelta Britannian eron jälkeen.

Saarivaltion erosta neuvotellaan tulevat kaksi vuotta, mutta jonkinlainen visio tulevaisuudesta pitää löytää jo kahden viikon sisällä, ennen Rooman juhlakokousta.

Itä-Euroopan maat, muun muassa Romania ja Bulgaria kavahtivat kokouksessa ajatusta eritahtisesta unionista.

Maat pelkäävät, että muiden huristellessa eteenpäin, varovaiset maat jäävät paitsioon ja EU jakautuu A- ja B-tason jäsenmaihin.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker rauhoitteli kokouksen jälkeen, ettei monitahtisuus tarkoita ”uutta rautaesirippua lännen ja idän välille”. Lähtökohtana hänen mukaansa on, että unionin perusta on yhtenäinen.

Jäsenmaat voisivat edetä tietyissä kysymyksissä eri tahtia, mutta tämä ei tarkoittaisi sitä, että sivuun jääneet maat olisivat lopullisesti ulkokehällä. Nekin voisivat liittyä esimerkiksi pysyvään rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön myöhemmin.

– Jos haluatte mennä nopeasti, menkää yksin, jos haluatte mennä pitkälle, menkää yhdessä. Tämä oli motto huoneessa, huippukokouksia johtava Donald Tusk kuvaili kokouksen jälkeen.

Rooman julistuksessa on tarkoitus korostaa EU:n yhtenäisyyttä. Onkin ihmetelty, miksi eritahtisen kehityksen mahdollisuus nostetaan esiin julistuksessa, kun tarkoituksena on juhlia 60-vuotiasta EU:ta ja yhtenäisyyttä.

Taustalla lienee se, että brexit on vain yksi EU:n murheista.

Visegrad-maat Puola, Tshekki, Slovakia ja Unkari haluaisivat päättää yhä useammista asioista yksimielisesti jäsenmaiden päämiesten kokouksissa, mikä tarkoittaisi sitä, että yksikin maa pystyisi jumittamaan päätöksenteon. Jääminen muutamien maiden panttivangiksi on juuri se, mitä isot EU-maat haluavat välttää.

Eritahtisuuden ohella myös sosiaalipolitiikan yhtenäistäminen EU-maiden kesken arvelutti osaa päämiehistä.

Esimerkiksi Saksan kanssa näkemyksemme unionin tulevaisuudesta ja mahdollisesta eritahtisuudesta ovat hyvin samanlaiset.

Juha Sipilä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kysymyksiä herätti lähinnä se, mitä julistukseen hahmotellulla ”sosiaalisen ulottuvuuden tiivistämisellä” tarkoitetaan.

– Omassa puheenvuorossani sanoin, että sitä parhaimmillaan ovat työpaikat, kasvu ja työttömyyden vähentäminen, Sipilä sanoi.

Hän kertoi keskustelleensa vieruskaverinsa Angela Merkelin kanssa siitä, ovatko Suomen ja Saksan näkemykset EU:n tulevaisuudesta yhteneväiset. Yhteisenä näkemyksenä hänen mukaansa oli, että maat ovat samoilla linjoilla.

Suomi painottaa unionin kehittämisessä tasapainoa kunnianhimon sekä realismin välillä. 

Suomen tavoitteena on varmistaa yhtenäinen ja toimintakykyinen EU, joka keskittyy olennaiseen, erityisesti kasvuun ja turvallisuuteen.

– Esimerkiksi Saksan kanssa näkemyksemme unionin tulevaisuudesta ja mahdollisesta eritahtisuudesta ovat hyvin samanlaiset. Eritahtisuus on jo toteutunut eurossa ja näin voi olla myös osassa puolustusyhteistyötä. Kuitenkin niin, että halukkaat maat voivat tulla mukaan myöhemminkin, pääministeri Sipilä sanoo.