Suomi ja Ruotsi kyllä pääsevät lopulta Natoon, uskoo turkkilaisasiantuntija – nopeita ratkaisuja ei kuitenkaan ole tiedossa, hän sanoo
Suomen ja Ruotsin Nato-jumiin ei kannata odottaa nopeita ratkaisuja, eikä ainakaan Naton huippukokouksessa Madridissa, sanoo Turkin Ulkopoliittisen instituutin johtaja, professori Hüseyin Bagci STT:n haastattelussa.
– Jos olen tässä väärässä, akateeminen karismani on uhattuna, hän sanoo ja nauraa.
Hän kuitenkin uskoo, että lopulta maat pääsevät Naton jäseniksi.
– En usko, että Turkki voi estää Naton laajentumista pitkässä juoksussa, vaan diplomatia lopulta toimii. Jäsenyyden saavuttaminen voi viedä vuoden, kaksikin, mutta ei kestä loputtomiin.
– Suomen ja Ruotsin liittyminen ei ole Turkkia vastaan, vaan tapahtuu Turkin kanssa, hän sanoo.
Bagci on tunnettu ulkopolitiikan kommentaattori Turkissa. Hän vieraili Suomessa tällä viikolla, ja kalenteriin kuului tapaamisia myös Suomen ulkopoliittisen johdon kanssa.
Hänen luennoillaan on istunut myös monia turkkilaisen ulkopolitiikan päättäjiä. Bagcin voi olettaa asemansa vuoksi olevan lähellä maan hallintoa.
Vaikka STT:n haastattelemat asiantuntijat kuvaavat taustakeskusteluissa Bagcin ajoittain kritisoivankin Turkin hallintoa, suurta etäisyyttä sen linjauksiin hän ei ota.
Mitä Turkki sitten Suomelta haluaa? Bagci ei ainakaan usko, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden eston takana olisi Venäjä, joka olisi solminut Turkin kanssa jonkinlaisen diilin.
Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin on nyt neuvoteltava tiensä sisään ja annettava vastauksia Turkin turvallisuushuoliin liittyen etenkin kurdien sissijärjestö PKK:hon ja sen Syyrian sisarjärjestö YPG:hen.
Virallisesti Turkki on esittänyt muun muassa, että Ruotsin ja Suomen on lopetettava ”terroristien tukeminen”, annettava selkeät turvatakuut ja poistettava Turkille asetetut asevientikiellot. Se on myös vaatinut joidenkin Turkissa terrorismista epäiltyjen henkilöiden luovuttamista.
STT:n selvityksen mukaan joukossa on ollut esimerkiksi presidentti Recep Tayyip Erdoganista kriittisesti Facebookissa kirjoittanut mies.
Osa vaateista on ollut niin kohtuuttomia, että tuskin Turkki itsekään uskoo saavansa niihin myöntäviä vastauksia. Niihin kuuluu muun muassa maan ulkoministeri Mevlüt Cavusoglun vaade maiden lakien muuttamisesta.
Myös Suomen presidentti Sauli Niinistö totesi Kultaranta-keskusteluissa, että Suomi ei voi enää yksinään tehdä paljon Turkin huolien ratkaisemiseksi ja että Suomen terrorismin vastaiset lait ovat jo yhteneväisiä sen Nato-kumppaneiden kanssa.
– Turkilla on ollut kiistoja myös muiden Euroopan maiden kanssa. Mutta tilanne on se, että nuo muut maat ovat jo Naton-jäseniä, mutta Suomi ja Ruotsi eivät, sanoo Bagci.
Kysymys on kuitenkin, riittäisivätkö edellä mainitut myönnytyksetkään Turkille.
Muun muassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi Twitterissä keskiviikkona, että Ruotsin ulostulot mahdollisesta asevientikiellon poistamisesta ja uuden tiukemman terrorismin vastaisen lain käyttöönotosta eivät ole aiheuttaneet Erdoganissa positiivista reaktiota tai vastaantuloa.
– Tarkoituskaan ei ole siis ratkaista mitään vaan pitää jumia päällä, Alaranta kirjoitti.