Suomenmaan kysely: Hallituksen työllisyyspolitiikka jakaa piirijohtajia – keskustalle kouluarvosanaksi kahdeksan

Keskustapiirien puheenjohtajat pelkäävät, että sakkaava talouskehitys vaikeuttaa 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamista.
Politiikka

Suhtautuminen pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtaman punamultahallituksen työllisyys- ja talouslinjaan jakaa keskustan piirijohtajia, selviää Suomenmaan tuoreesta kyselystä.

Seitsemän puheenjohtajaa pitää hallituksen työllisyystavoitteen täyttymistä jokseenkin realistisena.

Kuusi piiripomoa arvioi pyrkimyksen olevan täysin tai jokseenkin epärealistinen.

Keskustan 20 piirijohtajasta kyselyyn vastasi 13.

SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n muodostaman hallituksen keskeinen tavoite on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja lisätä työllisten määrää vähintään 60 000:lla vuoteen 2030 mennessä.

Etelä-Hämeen piirijohtaja Johanna Häggman uskoo, että tavoitteet voidaan saavuttaa, mutta niiden eteen on ahkeroitava määrätietoisesti.

Hän huomauttaa, että uusia työllisyyskeinoja pohditaan parhaillaan myös työmarkkinajärjestöjen pöydissä.

– On tehtävä rohkeita ja kannustavia ratkaisuja työllistämiskynnyksen madaltamiseksi, kannustinloukkujen purkamiseksi ja työelämän laadun kehittämiseksi, Häggman linjaa.

Luottamusta hallituksen työllisyyspolitiikkaa kohtaan rapauttavat varsinkin viime aikojen synkät talousennusteet.

– Taloustilanne tulee olemaan varsin haasteellinen ja vienti tuskin kasvaa lähivuosina. Investoinnit eivät todennäköisesti lisäänny sitä tahtia, että työllisyystilanne paranisi, Karjalan piirin puheenjohtaja Jouni Kemppi arvioi.

Uudenmaan piiriä luotsaava Jasi Kuokkasen mielestä hallituksen toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä.

– Nyt vain uskotaan, että työllisyysaste nousee ja hallituksen tavoitteet saavutetaan ikään kuin itsestään.

Vaikka piiripomot suhtautuvat hallituksen työllisyyspolitiikkaan epäilevästi, arviot keskustan onnistumisesta ovat suopeita.

Suomenmaa pyysi puheenjohtajia antamaan hallituksen kakkospuolueelle arvosanan tähänastisesta työstä.

Vastausten keskiarvo on noin kahdeksan.

Kymenlaakson piirijohtaja Jaana Keskitalo kiittelee sitä, että keskusta onnistui kirjaamaan kynnyskysymyksensä hallitusohjelmaan.

– Keskusta on ollut hyvin esillä hallituksen talousasiantuntijana, Keskitalo pohtii.

Karjalan Kempin mielestä keskustan tavoitteet eivät ole nousseet riittävästi esille mediassa. Hänestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu ei ole edennyt suunnitelmien mukaan.

Myös Etelä-Hämeen Häggman peräänkuuluttaa keskustan ministeriryhmältä lisää aloitteellisuutta ”julkisuuden ilmatilan ottamisessa.”

– Saavutuksista ja valmistelussa olevista asioista on tiedotettava erittäin aktiivisesti. Toisto pitää muistaa, koska ihmisten poliittinen muisti on hyvin lyhyt, Häggman muistuttaa.

Viime kuukausien oppositiopolitiikasta ei ole välittynyt keskustalaisille kovin mairittelevaa kuvaa.

Uudenmaan Kuokkanen on huolissaan keskustan tulevaisuudesta, sillä hänestä viime hallituksen vastuullinen talouspolitiikka ”on muisto vain.”

– Ensi vuonna, kun todellisuus iskee, keskusta joutuu kantamaan vastuun valtiovarainministerin salkun kautta. Tämä ei tiedä hyvää kannatuksen ja puolueen tulevaisuuden kannalta, Kuokkanen maalailee.

Viime kuukausien oppositiopolitiikasta ei ole välittynyt keskustalaisille kovin mairittelevaa kuvaa.

Kouluasteikolla perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin muodostama hajanainen oppositio saa arvosanaksi kuutosen.

Etelä-Pohjanmaan piiripuheenjohtaja Esko Lehtimäki näkee, että kokoomus totuttelee edelleen oppositiorooliinsa.

– Perussuomalaiset ampuu kaikkea, mikä liikkuu. Puolueen kannatuksen kasvun pysäyttää vain hallitusvastuu ja tosiasioiden hyväksyminen, Lehtimäki toteaa.

Häggmanin mielestä kokoomuksen taannoin masinoima välikysymys hallituksen talouspolitiikasta ”ampui pahasti yli”.

Piirijohtaja näkee, että perussuomalaisten harjoittamassa politiikassa pakolaiset ja turvapaikanhakijat ohittavat kaiken muun.

– Kuvaavaa oli, että perussuomalaisia ei kiinnostanut esimerkiksi eduskuntakeskustelu alueiden kehittämisestä.

– Puolueen osaaminen vaikuttaa olevan paljon jäljessä muiden oppositiopuolueiden osaamisesta kaikessa paitsi pakolaispolitiikassa. Yhden asian liike näyttää kuitenkin tuottavan kovaa kannatusta, Häggman on pannut merkille.