Suomenmaan Kenttäraadilla vaihtelevat kokemukset sote-palveluista – Reisjärvellä "porukka on jo kapinan partaalla"

Sote-palvelut

Suomenmaan lokakuiseen Kenttäraati-kyselyyn vastanneista tyytyväisimpiä ovat he, jotka ovat saaneet hyvää palvelua omasta terveyskeskuksestaan. 

Seppo Kauppisen mukaan Helsingissä Kalasataman terveyskeskuksessa toiminta on sujuvaa ja nopeaa. 

– Terveydenhoitaja kutsuu lääkärin avuksi, jos osaaminen ei riitä. Kalasataman toimintamallia voisivat hyödyntää kaikki sote-alueet, hän kirjoittaa. 

Elina Siepin kokemukset Pirkanmaalta ovat lähes yhtä hyviä: tutkimukset ovat hoituneet näppärästi terveyskeskuksissa, samoin palvelusetelien saaminen jatkotutkimukseen. 

– Asiaan varmasti vaikuttaa se, että tunnen kohtuullisen hyvin omahoitaja- ja -lääkärikaksikon. Olen ollut heidän potilaanaan jo ainakin 15 vuotta. He tuntevat taustani ja tarpeeni sekä sen, etten ole heihin turhaan yhteydessä.

Siepin mukaan lääkärille on lähes mahdotonta saada kasvokkaista tapaamista, mutta puhelinaikojen kanssa on helpompaa.  

– Hän pystyy niiden kautta antamaan lisäohjeita ja -tutkimuslähetteitä sekä tarvittavia lääkemääräyksiä. Olen onnekas, että minulla on toimiva hoitosuhde heidän kanssaan ja asiani otetaan heti kättelyssä tosissaan, Sieppi kiittelee. 

Myös Mikko Kiio kertoo sote-palveluiden hoituneen Pirkanmaalla hyvin niinä harvoina kertoina, kun hän on niitä tarvinnut.  

Riitta Koskinen kertoo saaneensa Pirkanmaalla nopeasti hammaslääkärin särkypäivystykseen, mutta hampaan juurihoitoajan vasta neljän kuukauden päähän. 

– Eli hammaslääkäriajoissa on ainakin valtava ruuhka, hän toteaa. 

Liisa Rampa kertoo odottaneensa aikaa Tampereen yliopistollisen sairaalan poliklinikalle yli puoli vuotta, mutta hänen mukaansa kiireellisissä asioissa lähiterveyspalvelut ovat toimineet hyvin. 

– Olen kuullut, että palkanmaksussa on edelleen haasteita ja laskutukset sakkaavat. Nämä kun saadaan kuntoon, niin löytyy säästöjä ilman leikkauksia.

Satu Jokela kertoo, että Satakunnassa tiedonkulku on ollut sekavaa. Hänen mukaansa medialle on annettu erilaista tietoa kuin työntekijöille, ja hyvinvointialueen toimintaa on leimannut poliittinen valtataistelu sekä virkamiesten nokittelu päätöksentekijöiden suuntaan.

– Luottamushenkilöt tuntuvat olevan median varassa, eli viranomaistahot eivät informoi päättäjiä tarpeeksi, Jokela näkee.

Jokelaa pelottaa myös terveysasemien sulkeminen ja vuodeosastojen lakkautusuhka. Hänen mukaansa hyvinvointibussit eivät takaa toimivuutta.

Jokelan mielestä lehdet kirjoittavat hyvinvointialueen asioista ”irrallisia otteita” ja lopulta tekstiviestipalstoista tulee totuuksia, mikä vaikeuttaa päätöksentekoa.

– Omaistaan joutuu rauhoittelemaan, kun ei tiedä, mihin siirretään esimerkiksi leikkauksen jälkeen toipumaan. Yksityiselle siirtyminen nopeuttaa toimintaa omalta osaltaan, kun tarvitsee sairauden hoitoa tai kirurgista toimenpidettä, hän sanoo.

Yksi asia on yllättänyt Jokelan iloisesti, ja se on päihdepalveluiden pitkäaikainen kuntoutus. Myös hammashuolto on hänen mukaansa ollut toimivaa.

– Yhden allekirjoittavan/päätöstä tekevän viranhaltijan taktiikka toimii, ottaa tuen ammatillisesta tukiverkosta, hän toteaa.

Luottamushenkilöt tuntuvat olevan median varassa, eli viranomaistahot eivät informoi päättäjiä tarpeeksi.

Kuusankoskella Kymenlaaksossa asuva Alpo Seppälä kertoo saaneensa Mehiläisen korvalääkäriltä avun pahenevaan korvasärkyyn, johon ei ollut terveyskeskuksessa löytynyt syytä. 

– Pikaisen tutkimuksen jälkeen lääkäri nappasi pinseteillään korvasta sinne ajautuneen kuulolaitteeni korvaosan kumisuojuksen puhdistaen samalla sisäkorvan. Viikon lääkehoidon jälkeen korva oli entistä ehompi.

Seppälä kertoo myös odottaneensa kolme kuukautta ortopediaikaa polviaan jo useamman vuoden vaivanneeseen nivelrikkoon. 

– Ortopedi kirjoitti vihdoin lähetteen polvinivelen vaihtoleikkaukseen. Leikkaus tehtiin kymmenen kuukauden kuluttua lähetteestä. Kaiken kaikkiaan prosessi vei yli kaksi vuotta ennen kuin sain molemmat polveni uusittua.

Etelä-Savossa sote-palvelut toimivat Martti Korhosen mukaan verraten hyvin. 

– Viime syksynä minulle laitettiin tahdistin, ja sen laittaminen onnistui samalla käynnillä oireiden ilmenemisen kanssa. Puolen vuoden jälkeen kutsuttiin tahdistimen tarkastukseen, ja se toteutui muutaman tunnin käynnillä Mikkelin keskussairaalassa, Korhonen kertoo. 

Muut asiat 85-vuotias Korhonen kertoo saaneensa hoidettua digipalveluiden kautta. 

– Nyt on kutsu vuosikontrolliin oman tiimin toimesta. Sieltä ovat tulleet ohjeet labraan ja verenpaineen seurantaan.

Pohjois-Savossa sote-palvelujen laskuissa on ollut Marjatta Rönkön mukaan epäselvyyttä ja laskujen oikaisu on byrokraattista. Vanhusten hoitopaikkoja on hänen mukaansa liian vähän ja hoitopaikkaan siirtyminen monimutkaista. 

Rönkkö ehdottaa Suomeen Espanjan mallia, jossa lääkäreillä olisi pakollinen kaksivuotinen terveyskeskuspalvelu valmistumisen jälkeen. Tähän kuuluisi konsultaatioapu, jossa kokeneemmat lääkärit neuvoisivat vastavalmistuneita. 

Saarijärvellä Keski-Suomessa asuvan Lauri Koskisen mukaan päivystysjono on alueella ”toivoton”, koska päivystyspuheluiden vastaanotto on tukossa. Tämä johtuu Koskisen mukaan siitä, ettei aluelääkärikohtaisen vastaanottoapulaisen puhelimeen enää voi soittaa. 

– Se on johtanut siihen, että marssitaan suoraan terveyskeskukseen ilman ajanvarausta, siellä odottaen, että jokin päivystyspuhelu loppuu, Koskinen kirjoittaa. 

– Kyllä omalääkäriltä menisi paljon vähemmän aikaa verrattuna siihen, että aina uusi lääkäri joutuu perehtymään hänelle uuteen potilaaseen, hän huomauttaa. 

Koskisen mukaan hänelle syntyi potilasvahinko kesällä siksi, että paikallisen lääkärin kiireelliseksi arvioima passitussoitto Kuopioon torjuttiin siellä juhlapyhän takia.  

– Hoito viivästyi yli vuorokauden ja silmä ehkä siksi pysyvästi sokeutui, mikä ehkä olisi normaalinopealla hoidolla jäänyt näkeväksi.

Pohjois-Karjalassa lääkäri- ja hoitajapula vaikeuttaa Tuula Parikan mukaan palvelujen saamista niin terveyskeskuksissa kuin päivystyksessäkin ja tiukkeneva rahatilanne vielä huonontaa tilanteen hoitoa.  

– Niukoilla resursseilla pyritään kohtuullisiin palveluihin − moitteiden keskellä, hän kirjoittaa. 

Niukoilla resursseilla pyritään kohtuullisiin palveluihin − moitteiden keskellä. 

Reisjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla asuvan Timo Kemppaisen mukaan sote-palvelut eivät toimi kuten luvattiin. Hän kutsuu tilannetta ”täydeksi farssiksi”. 

– Meillä Reisjärvellä on keväällä valmistunut uusi terveysasema. Pohde ei ole allekirjoittanut vuokrasopimusta. Pitää kuulemma tarkistaa pinta-alat, vaikka ovat itse olleet suunnittelutyöryhmässä. Virkamiestä on odoteltu keväästä saakka, mutta taitaa olla kiireitä, koska ei ole joutanut tänne sivukuntiin nimikirjoitustaan laittamaan ja tarkastamaan tai netti ei toimi Oulusta tänne päin. 

Kemppaisen mukaan nyt on tullut tieto, että asia siirtyy ensi vuoteen.  

– Kalustotilauksia ei ole tehty. Hoitajat ovat Haapajärvellä, ja sinne pitää mennä taksilla. Uudet tilat ovat tyhjän panttina. Vaikuttaa on yritetty, mutta vastaukseksi on saatu pelkkää selittelyä.

Haapajärvellä on Kemppaisen mukaan uusien tilojen suhteen sama tilanne kuin Reisjärvellä. 

– Ei ole tilattu kalusteita ja rakennus seisoo tyhjillään käyttämättä. Sote-uudistus niin sanotusti pissi kintuille ja pahasti, ja porukka on jo kapinan partaalla, Kemppainen lataa. 

Hänen mukaansa syy tilanteeseen on se, että sote-uudistuksessa lähdettiin liikkeelle organisaatiosta eikä potilaista ja heidän hoitajistaan. Luottamusta ei ole jäljellä enää yhtään, Kemppainen toteaa. 

– Oikeastaan ei enää ole muuta mahdollisuutta kuin että hoitohenkilöstö joukkoirtisanoutuu ja siirtyy yksityiselle puolelle. Jääpähän sitten tyhjillään olevia muistomerkkejä ilmentämään ihmisen typeryyttä.

Vaikuttaa on yritetty, mutta vastaukseksi on saatu pelkkää selittelyä. 

Kemppaisesta poiketen Jaana Myllylän ja Terttu Kelan kokemukset Pohjois-Pohjanmaan sote-palveluista ovat hyviä, joskin Myllylän mukaan vanhusten palveluissa on puutteita ja henkilöstövajetta.  

Kelan mukaan digipalvelut pelaavat hyvin, samoin Raahen keskustan toimipiste, jossa on tarjolla erilaisia toimintoja kuten neuvontaa, luentoja, rokotuksia ja jumppaa 

Lapin hyvinvointialueella ongelmana on Pekka Pelttarin mukaan lääkäreiden ja hoitohenkilöstön vaje.  

”Meri-Lapin alueella ulkoistetut terveyspalvelut toimivat kohtuullisesti ja hoitoon pääsy on lain sallimissa rajoissa. Kuluvan vuoden osalta Lapin hyvinvointialue tekee noin 60 miljoonan euron alijäämän, ja seuraavallekin vuodelle tulee alijäämää.” 

Pelttarin mukaan heikolla rahoitustilanteella on merkittävä vaikutus parhaillaan laadittavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan.  

”Palvelujen keskittäminen ei ole Lapissa ratkaisu rahoitusvajeeseen toisin kuin monella muulla hyvinvointialueella. Pinta-alaltaan suureen Lapin maakuntaan mahtuu helposti 5−6 eteläisen Suomen hyvinvointialuetta.” 

Pelttarin mukaan talouden nopea kriisiytyminen uhkaa johtaa palvelujen karsimiseen, eikä samanaikaisesti saada tuotettua korvaavia palveluja. 

”Palvelujärjestelmä uhkaa romuttua tilanteessa, jossa palvelujen kysyntä kasvaa sosiaalityössä, lastensuojelussa, ikäihmisten hoivassa, mielenterveys- ja päihdeongelmaisilla. Erikoissairaanhoidon avautuminen perusterveydenhuollon suuntaan on edelleenkin toteutumatta.” 

Suomenmaan Kenttäraati-kyselyyn vastasi 17 henkilöä 16.–20. lokakuuta. Kysely toteutettiin sähköpostitse.