Suomen tehohoitokapasiteetti ei tällä hetkellä riitä edes normaalioloissa hoitajapulan takia, kertoo STM:n raportti
Suomen tehohoitokapasiteetti ei tällä hetkellä riitä edes normaaliolojen tarpeisiin poikkeusoloista puhumattakaan. Tilanne johtuu henkilöstöpulasta. Näin sanoo Suomen tehohoitostrategiaa pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettama valmisteluryhmä, jonka ehdotus Suomen tehohoidon eskalaatiosuunnitelmaksi julkaistiin tänään.
Mikäli kaikki avoinna olevat tehohoitajien työpaikat olisi täytetty ja niiden sijaisjärjestelyt olisivat kunnossa, Suomen nykyinen tehohoitokapasiteetti riittäisi normaalioloissa. Lisäksi lyhytaikaisesti tehohoitoon voitaisiin ottaa tavanomaisen kuormituksen lisäksi jopa 50 potilasta lisää ilman että muuta sairaalatoimintaa pitäisi heti supistaa.
Tehohoidon riittävyys edellyttäisi tosin sitä, että myös vuodeosastoilla ja jatkohoitopaikoissa olisi riittävästi henkilökuntaa ja kapasiteettia, valmisteluryhmän raportissa sanotaan. Nyt näin ei ole.
Raportin mukaan nykyisen tehohoidon ajoittaiseen paikkapulaan on sama syy kuin päivystysten ruuhkautumisella: henkilöstöpula. Esimerkiksi Helsingin Meilahdessa olisi 53 tehohoitopaikkaa, jos kaikki avoimet tehohoitajien työpaikat olisi täytetty. Viime vuoden elokuussa käytössä oli kuitenkin vain 45 tehohoitopaikkaa. Samat lukemat sekä Turun että Kuopion yliopistollisissa keskussairaaloissa: käytössä voisi olla 24 paikkaa, elokuussa oli 20.
Henkilöstöpulaan 57-sivuinen raportti palaa toistuvasti.
– Kun jatkohoitopaikoista on pulaa, niin erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkoja täyttävät potilaat, jotka pärjäisivät kevyemmän tason hoitopaikoissa perusterveydenhuollossa tai sosiaalipalveluissa. Nykyisellään teho-osastojen potilaat eivät useinkaan pääse jatkohoitoon erikoissairaanhoidon vuodeosastolle riittävän nopeasti. Tehohoitokapasiteetin riittävyyden varmistaminen edellyttää, ettei teho-osastoilla hoideta muita kuin teho-osastotasoista hoitoa tarvitsevia potilaita, raportissa sanotaan.
Raportin mukaan ennen hoitajapulaa kiireettömiä leikkauksia jouduttiin siirtämään korkeintaan yksittäisinä viikkoina. Keväästä 2022 lähtien leikkausten siirtäminen on kuitenkin ollut arkipäivää, ja se haittaa merkittävästi sekä sairaaloiden toimintaa että hoidon saatavuutta. Samalla hoitovelka kasvaa.
Nykytilanteessa tehohoitokapasiteetin merkittävä kasvattaminen pitemmäksi aikaa on hyvin vaikeaa ja se perustuu sairaaloiden muun toiminnan merkittävään vähentämiseen, raportissa jatketaan.
Tämä on ongelma, koska koronapandemia tuskin jää ainoaksi poikkeustilanteeksi, jossa tehohoidon tarve lisääntyy äkisti ja pitkäaikaisesti. Raportissa muistutetaan, että tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi paikallisesta, vaikeasta epidemiasta tai suuresta tulipalosta, josta tulee paljon palovammapotilaita. Sellainen onnettomuus voi lisätä tehohoidon tarvetta yhtäkkiä kuukausiksi niin, että tehohoidossa on tavallisen kuormituksen lisäksi merkittävästi yli 50 ihmistä.
Valmisteluryhmä ehdottaakin, että aivan ensiksi kaikki nykyiset tehohoitajien avoimet työpaikat tulisi saada pikaisesti täytettyä. Sen jälkeen uusia tehohoitajien työpaikkoja pitäisi panna hakuun yliopistosairaaloissa ja suurissa keskussairaaloissa yhteensä 315 kappaletta. Tällaisella lisätyövoimalla Suomen tehohoitokapasiteettia voitaisiin nopeasti nostaa 20–25 prosenttia eli noin 70 potilaspaikalla. Tämä riittäisi vastaamaan erilaisiin poikkeustilanteisiin.
Lisätyövoiman kustannusarvio on raportin mukaan vuositasolla vähän yli 20 miljoonaa euroa.
Normaalioloissa uusia työvoimaresursseja ei pääsääntöisesti tarvittaisi teho-osastoilla, sillä nykyiset paikat riittäisivät, jos hoitajista ei olisi pulaa. Sen sijaan lisätyövoiman avulla työkiertoa voitaisiin kasvattaa, tehohoitajat voisivat työskennellä niin teho-osastoilla kuin moniosaajayksiköissä ja he voisivat myös huolehtia niin sairaaloiden kuin muidenkin tahojen akuuttihoitoon liittyvästä koulutuksesta.
Lisätyövoima tulisi raportin mukaan kuitenkin hankkia niin, ettei se vaikeuta sairaaloiden muita toimintoja tai supista niitä. Toisin sanoen alalle tarvittaisiin ylipäätään enemmän työntekijöitä.
Helpommin sanottu kuin tehty, sillä henkilöstöpula ei kosketa vain Suomea. Valmisteluryhmä kysyi raporttia varten myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan tehohoidon tilanteesta maiden anestesiologi- ja tehohoitoyhdistyksiltä. Kaikista maista vastattiin, että tehohoidossa on tällä hetkellä riittämätön määrä hoitajia. Lisäksi Ruotsista ja Tanskasta sanottiin, ettei tehohoitolääkäreitäkään ole tarpeeksi.
