Suomen puheenjohtajamaana laatiman EU-budjettiehdotuksen taso on hallituksen mukaan hieman liian korkea
Suomi pitää puheenjohtajamaana laatimansa EU-budjettiehdotuksen kokonaistasoa liian korkeana, linjaa hallituksen EU-ministerivaliokunta.
Hallituksen mukaan Suomi haluaisi hieman ehdotusta pienemmän budjetin, mikä tarkoittaisi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistason pitämistä mahdollisimman lähellä nykyistä tasoa.
EU-maat neuvottelevat parhaillaan EU:n budjetista vuosille 2021–2027. EU-ministerivaliokunta linjasi tänään aamulla Suomen tuoreita kantoja budjettineuvotteluihin.
Viime vuoden lopulla Suomi toimi EU-puheenjohtajamaana ja edisti silloin yhteistä kompromissiratkaisua. Nyt Suomi saa ajaa jälleen vapaasti omaa etuaan neuvotteluissa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi eilen Brysselissä, että nettomaksajamaana Suomi pitää tiukkaa linjaa budjettineuvotteluissa, mutta on myös valmis kompromisseihin.
– Ymmärrämme myös sen, että tässä pitää muodostaa kompromissi ja saavuttaa konsensus jäsenmaiden kesken, Marin sanoi.
Hallitus pitää joulukuussa laadittua budjettiehdotusta hyvänä pohjana jatkoneuvotteluille.
EU-ministerivaliokunnan linjaama näkemys Suomelle sopivasta EU-budjetin kokonaistasosta on 1,06 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta niin, että siihen sisältyvät kehyksen ulkopuoliset erityisvälineet.
Suomen linja on tiukempi kuin komission alkuperäinen ehdotus 1,11 prosentin kokonaistasosta.
Suomi ei kuitenkaan ole liittynyt kaikkein tiukinta budjettikuria vaativien EU-maiden joukkoon, johon kuuluvat muun muassa Hollanti ja Ruotsi. Tiukan budjettikurin maat haluaisivat laskea kokonaistason yhteen prosenttiin.
Budjettineuvottelujen edistäminen on nyt Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin vastuulla.
EU-johtajat kokoontuvat noin kahden viikon kuluttua Brysseliin ylimääräiseen huippukokoukseen, jossa pyritään edistämään budjettisovun syntymistä.
EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomelle tärkeitä kysymyksiä neuvottelujen edetessä ovat myös maaseudun kehittämisrahoitus, tutkimus- ja innovaatiorahoitus sekä rahojen käytön kytkeminen oikeusvaltioperiaatteeseen.