Suomen Nato-ratkaisun hetket käsillä ensi viikolla

Puhemies Vanhasen mukaan eduskunnan päätös voi syntyä yhdessä päivässä 16. toukokuuta – ”Se on kiinni siitä, miten paljon edustajat haluavat käyttää puheenvuoroja.”
Politiikka

Ratkaisevat hetket Suomen Nato-hakemusta koskevassa päätöksenteossa ovat käsillä toukokuun puolivälin paikkeilla. Presidentti Sauli Niinistö kertoo Nato-kantansa tällä tietoa torstaina ja pääministeripuolue SDP ensi lauantaina.

Eduskunta voi lyödä kantansa lukkoon Natoon hakemisesta aikaisintaan maanantaina 16. toukokuuta, sanoo eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk).

–  Se on kiinni siitä, miten paljon edustajat haluavat käyttää puheenvuoroja, Vanhanen sanoo STT:lle.

Näyttää siltä, että enemmistö eduskunnasta puoltaa jäsenyyden hakemista.

Kirje Brysseliin voi lähteä sen jälkeen, kun eduskunta on päätöksensä tehnyt ja demokraattinen mandaatti hakemukselle saatu. Hakemus voitaisiin jättää ilman eduskunnan kantaakin, mutta presidentti Niinistö on pitänyt sitä tärkeänä.

Maanantain ylimääräistä täysistuntoa ei ole kutsuttu koolle vielä, mutta Vanhasen mukaan se kutsutaan mahdollisesti koolle sen jälkeen kun Niinistö kertoo kantansa eli näillä näkymin torstaina.

Eduskunta voi ottaa asiaan kantaa sen jälkeen kun tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat yhdessä oman päätöksensä tehneet ja hallitus antanut eduskunnalle esityksen Natoon hakemisesta.

–  Perustuslaillinen järjestelmä lähtee siitä, että ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistyössä hallituksen kanssa. Heiltä pitää tulla se ensimmäinen varsinainen kannanottoehdotus, Vanhanen sanoo.

Vanhasen mukaan eduskunnan ei tarvitse saada käsiteltyä loppuun ensimmäistä selontekoa ennen kuin hallitus antaa uuden esityksen. Hän arvioi, että presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministeriryhmä voivat saada käsityksen eduskunnassa vallitsevista mielialoista muutenkin, koska tapaamisia on ollut paljon.

–  Sillä perusteella ei välttämättä ole tarvetta siihen, että ykkösselonteon käsittelyn pitäisi olla valmis ennen kuin toinen voidaan antaa.

Hallituksen Nato-esitys voi olla joko selonteko tai tiedonanto. Vanhasen mukaan eduskunnassa toivotaan laajasti selontekoa, koska silloin olisi selkeästi kyseessä äänestys jäsenhakemuksesta. Tiedonannon yhteydessä äänestetään myös hallituksen luottamuksesta.

Eduskunta voi ehtiä Vanhasen mukaan käsitellä loppuun sekä vielä kesken olevan selonteon että Nato-selonteon yhdessä päivässä, mutta vauhti riippuu siis täysin siitä, miten paljon edustajat haluavat käyttää puheenvuoroja.

Vanhasen mukaan on mahdollista, että loppuvaiheessa ensimmäisen ja toisen selonteon käsittely ulkoasiainvaliokunnassa ja eduskunnassa yhdistetään.

Loppuvaiheeseen on Vanhasen mukaan tarkoituksellisesti jätetty ajallista joustomahdollisuutta, koska ”kaikkien intressissä on, että aikarytmitys Ruotsin kanssa on parin päivän tarkkuudella samanlainen.”