Suomen "kriisiytynyt tilanne" huolettaa Ruotsiin muuttanutta suomalaisperhettä – "En yhtään ihmettele, jos nähdään toinen muuttoaalto"
Lyhyt kävelymatka Mölndalissa Göteborgin eteläpuolella tuo mieleen lapsuudesta tutut Peppi Pitkätossu -elokuvat. Eriväriset puiset omakotitalot huokuvat kansankodin idylliä.
Alueella on myös uudempia omakotitaloja ja yhden niistä oven avaavat Ville ja Niina Hietalahti yhdessä perheen koiran Lola Svenssonin kanssa.
Johtotehtävät Volvolla veivät Villen töiden perässä Ruotsiin pari vuotta sitten ja muu perhe, yrittäjänä työskentelevä vaimo Niina ja kolme lasta, seurasi 1,5 vuotta sitten perässä. Syy muuttoon oli Villen mukaan ensisijaisesti hänen saamansa työtarjous.
– Olin 20 vuotta työskennellyt metsäteollisuuden johtotehtävissä. Oli myös kiinnostus päästä uuteen kulttuuriin ja työmielessä kokonaan uusi toimiala. Olin Stora Enson palveluksessa ja tottunut työskentelemään ruotsalaisten kanssa, Ville sanoo.
Perheen muuttoa voi hyvin kuvata aivovuodoksi. Vuosien 2010–22 välisenä aikana muuttoliike Suomesta pois oli kuumimmillaan 2016, mutta se hiipui viime vuosikymmenen loppua kohden. Vuoden 2022 lukujen perusteella muuttoliike Suomesta ulkomaille ja Ruotsiin on kääntynyt jälleen nousuun.
– Aivovuodosta puhutaan paljon, ja en yhtään ihmettele, jos nähdään toinen muuttoaalto Suomesta Ruotsiin, Ville Hietalahti viittaa 1960–70-lukujen muuttoaaltoon.
Mihin se perustuu?
– Ilmasto, elintaso, ostovoima…, Niina Hietalahti aloittaa ja aviomies jatkaa:
– Suomen näkymien heikkous. Verorasitus alkaa olla monella tosi raskas. Ehkä se on niin, että hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat Ruotsissa paljon vahvemmat kuin Suomessa, Ville Hietalahti sanoo ja lisää:
– Näkymä Suomessa on niin heikko, että monet tekevät johtopäätöksen muutosta. Ne argumentit, jotka ovat kannattaneet Suomessa olemista, kuten hyvä peruskoulutus, eivät jotenkin enää kanna.
Hän ennustaa, että lähiaikoina keskustelu tiivistyy, sillä Suomessa ja Ruotsissa on totuttu samanlaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan.
– Suomen tilanne näyttää kriisiytyneen monella tapaa. Monet asiat, joihin olemme tottuneet, alkavat vaikuttaa siltä, ettei Suomen talouden kantokyky riitä sen yhteiskuntarakenteen ylläpitämiseen, mihin olemme tottuneet, hän lisää.
Ruotsissa on myös tarjolla veroetu sellaisille asiantuntijoille, joita sieltä ei löydy.
– Heillä on oikeus siihen, että neljäsosa tuloista tulee käytännössä verovapaana viiden vuoden ajan. Tänne on sellainen rakennettu ja siinä on varmasti mietitty, että sellaisille osaajille, joita tarvitaan ulkomailta, täytyy olla yhteiskunnan tarjoamat kannustimet. Se tapahtuu sitten verotuksellisesti, Ville Hietalahti sanoo.
Ruotsissa kokonaisveroaste ei paljon poikkea Suomesta, mutta tällä hetkellä Ruotsissa on euroja käyttävälle suomalaiselle merkittävästi halvempaa heikentyneen kruunun vuoksi.
– Ruuan arvonlisäprosentti on kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi täällä, mutta on ruoka myös edullisempaa, Niina Hietalahti kertoo.
Ruotsissa elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentti on tällä hetkellä 12, kun Suomessa se on 14.
Niina sanoo, ettei haluaisi haukkua tai arvostella Suomea, mutta miten muuten epäkohtia pystyy tuomaan esille?
– Minulle on tullut mieleen Suomesta sellainen ulossulkevuus. Ruotsissa halutaan ottaa kaikki mukaan. Poika aloitti täällä lukion ja aloin selvittää, että mitä muita vaihtoehtoja on kuin lukio? Ei ole muita. Kaikki menevät lukioon, mutta se voi olla autonasentajalukio tai fysiikkalukio. 16-vuotiaita ei jaotella kuten Suomessa kärjistetysti fiksuihin ja tyhmiin.
Ruotsissa lukioissa ei ole ylioppilaskirjoituksia, vaan kolmantena vuonna tehdään diplomityö. Kaikki valmistuvat ja ovat mukana päättäjäisissä, Niina Hietalahti kertoo ja lisää:
– Perheille tämä on ihan paratiisi. Alle 18-vuotiaiden lääkkeet ovat ilmaisia, harrastaminen on ihan järjettömän halpaa.
Perheen nuorin lapsi soittaa viulua ja pelaa jalkapalloa. Soitonopettaja käy kerran viikossa koululla antamassa viulutunnin ja lisäksi on yksi orkesteritunti.
– Täällä on sellainen systeemi, kunnallinen kulturskolan, joka järjestää kaikkea taidekasvatusta lapsille. Se maksaa 1 200 kruunua (noin 103 euroa) puolessa vuodessa, kun soittaa kaksi tuntia viikossa viulua. Helsingissä Käpylän musiikkiopistossa soittaminen maksaa 400 euroa per puoli vuotta. Se on ihan järjettömän eriarvoistavaa, että vain hyvätuloisten lapset voivat harrastaa musiikkia Suomessa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi valtiovierailullaan saaneensa viestiä ruotsinsuomalaisilta järjestöiltä, että nyt on tosi coolia olla suomalainen Ruotsissa.
– Tulkitsen Stubbin sanomista ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kuplassa. Se kertoo enemmän siitä. Siinä varmasti suomalaiset ovat ihan syystäkin cool. Varmaan meitä katsotaan siinä ylöspäin. Vähän veikkaan, että jos olet Suomessa Puolustusvoimien tai ulkoministeriön palveluksessa, niin varmasti se on tosi coolia. Arkisessa elämässä on eri asia, Ville Hietalahti sanoo.
Niina Hietalahti tiivistää, että kolme suomalaista asiaa on Ruotsissa on nyt cool:
– Suomen maanpuolustustaito, Kolmen kaverin jäätelö ja Sanna Marin.
Turvallisuus onkin yksi asia, joka Ruotsista nousee Suomessa usein esiin. Jengiväkivalta kerää otsikoita Suomessa, eikä Göteborgkaan ole välttynyt siltä.
– Olemme totta kai käyneet katsomassa esimerkiksi Biskopsgårdenin lähiötä, jonne ei kuulemma poliisi uskalla mennä. Se näyttää Vantaalta, on vähän siistimpi ja siellä on hienommat autot, Ville Hietalahti sanoo ja lisää:
– Jengirikollisuus on selkeä särö tässä lintukodossa. Se on kaikkein kuumin kysymys täällä.