Suomen kehitystyövarat supistuivat – pakolaistilanteen rauhoittuminen vaikutti
Suomen myöntämien kehitysyhteistyövarojen osuus bruttokansantulosta putosi viime vuonna 0,41 prosenttiin toissa vuoden 0,44 prosentista, kertoo ulkoministeriö.
YK:n tavoite on 0,7 prosenttia.
Suomi myönsi kehitysyhteistyöhön 935 miljoonaa euroa, mikä on 21 miljoonaa euroa vähemmän kuin toissa vuonna.
Kehitystyövarojen supistumiseen vaikutti pakolaistilanteen rauhoittuminen.
Pakolaisten vastaanotossa kehitysyhteistyöksi laskettavat kulut laskivat 42 prosenttia 69 miljoonaan euroon.
Pakolaisten vastaanottoon liittyvien kustannusten putoaminen johti teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n mukaan kehitysyhteistyövarojen vähentymiseen 0,6 prosentilla maailmanlaajuisesti.
OECD kertoo kuitenkin, että järjestön jäsenmaiden suora apu vähiten kehittyneille maille lisääntyi 4 prosenttia useiden vuosien laskun jälkeen.
Humanitaarinen apu nousi peräti 6 prosenttia.
– On hyvä huomata, että rahaa menee sinne, missä sitä eniten kaivataan, mutta sitä ei ole vieläkään riittävästi, sanoo OECD:n pääsihteeri Angel Gurria tiedotteessa.
Hänen mukaan kehitysavun lisääminen on nopein keino saada aikaan vakautta ja kasvua kehittyvissä maissa.
OECD-maista 0,7 prosentin tavoitteeseen ylsivät viime vuonna Ruotsi, Luxemburg, Norja, Tanska ja Britannia.
Määrällisesti kehitysyhteistyövaroja myönsivät eniten Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska.
Muista rahoittajista 0,7 prosentin rajan ylittivät Yhdistyneet Arabiemiraatit ja Turkki.
Yhdistyneet Arabiemiraatit myönsi varoja peräti 1,31 prosenttia bruttokansantulostaan.