Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö: Tavoitteena kyky sotia yhdessä, jos tarve vaatii
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä halutaan kehittää yhä pidemmälle kohti mahdollista yhteistoimintaa sodanajan oloissa.
Sotilasteknisesti yhteistoimintakyky on kehittynyt paikoin jo niin pitkälle, että seuraavien esteiden raivaaminen kuuluu sotilaiden sijasta lakeja säätäville poliitikoille – kuten myös päätös avunannosta kriisioloissa.
– Me valmistaudumme sotilaallisella tasolla niin, että jos sellainen poliittinen päätös tehtäisiin, me olemme kehittäneet riittävät edellytykset tehtävästä suoriutumiseen, muotoili kontra-amiraali Jonas Haggren Ruotsin puolustusvoimien pääesikunnasta.
Ruotsin ja Suomen puolustushaarojen eli maa-, meri- ja ilmavoimien johtajat arvioivat Helsingissä puolustusyhteistyön nykytilaa ja kehittämistarpeita.
Näin laaja kenraalikunnan tapaaminen ei ole aivan jokapäiväistä, edellisen kerran vastaava kokoonpano neuvotteli tammikuussa 2015. Puolustushaarojen kesken yhteydenpito on tiiviimpää.
Näyttävää osoitusta suomalais-ruotsalaisesta yhteistyöstä voi seurata ensi viikolla Heinolan pohjoispuolella, kun monille mökkimatkalaisille tuttu Lusin suora muuttuu viikon ajaksi lentotukikohdaksi.
Baana 16 -harjoituksessa Viitostielle laskeutuu Jas Gripen -hävittäjiä Ruotsista. Samaa kalustoa nähdään myös lokakuussa Ilmavoimien Ruska 16 -pääharjoituksessa.
Merivoimissakin on harjoiteltu paljon yhdessä, ja tilannekuvaa Itämerellä jaetaan käytännössä päivittäin.
Esikuntapäällikkö Timo Hirvosen mukaan Suomen ja Ruotsin yhteisen meritaisteluryhmän toimintakyky arvioidaan ensi vuonna Northern Coasts -harjoituksessa.
Maavoimat ei ole ehkä ollut yhtä näyttävästi esillä mutta mukana juonessa. Kenraaliluutnantti Seppo Toivosen mukaan tavoitteena on yhteistoiminta prikaatikehyksessä. Tätä päästäneen testaamaan vuonna 2018.
Ruotsin maavoimien komentajan Karl Engelbrektsonin mukaan eroihin käytännön harjoittelussa vaikuttaa osin se, että ilma- ja merivoimien kalusto siirtyy paikasta toiseen maavoimien sotavoimaa sujuvammin.