Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on syvenemässä – Kaikkonen: Lähitulevaisuudessa kerrottavaa
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä ollaan syventämässä entisestään lähiaikoina.
Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat aiemmin tänä vuonna tehneet poliittisille päättäjille esityksen, miten maiden välistä puolustusyhteistyötä voitaisiin syventää seuraavassa vaiheessa.
– Odotamme nyt poliittista ohjausta sen suhteen, Kivinen kertoi medialle valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä maanantaina.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvioi, että asiasta on kerrottavaa ”lähitulevaisuudessa”.
– En lähde aikataulua määrittelemään, mutta valmisteilla on se, mitä seuraavaksi voisi tulla, Kaikkonen sanoi samassa tilaisuudessa.
Kaikkonen kertoo tavanneensa Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin useita kertoja puolustusyhteistyön syventämistä koskevan valmistelun merkeissä.
Perjantaina puolustusministeriö tiedotti, että Suomi vähentää ensi vuonna kansainvälisten sotaharjoitusten määrää.
Puolustusvoimien vuoden 2020 suunnitelma sisältää 71 harjoitusta, kun tänä vuonna harjoituksia oli 92. Myös kustannukset putoavat noin kahdeksaan miljoonaan euroon kuluvan vuoden noin 11 miljoonasta eurosta.
Kivisen ja Kaikkosen mukaan kyse on harjoitustoiminnan tehostamisesta. Vastedes Suomi osallistuu sellaisiin kansainvälisiin harjoituksiin, joista on aidosti hyötyä.
– Lukumäärä ei ole ainoa asia, mitä siinä kannattaa katsoa, vaan volyymiä ja laatua myös. Meillä on nyt hyvä kokemus ja osaaminen erilaisista kansainvälisistä harjoituksista, ja tiedämme paremmin, missä Suomen kannattaa olla mukana, sanoi Kaikkonen.
Puolustusvoimien mukaan tärkeimmät kansainväliset harjoituskokonaisuudet ensi vuonna ovat osa Pohjoismaista sekä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tehtävää kahden- ja monenvälistä yhteistyötä.
Näihin liittyvät harjoitukset järjestetään kevään ja alkukesän aikana Ruotsin, Norjan ja Suomen alueilla.
– Kaiken kaikkiaan hyvin samaan tapaan harjoitellaan kuin viime vuosina, Kaikkonen sanoi.
Komentaja Kivinen nosti avajaispuheessaan esille tiedon määrän merkittävän vaikutuksen sodankäyntiin.
Hänen mukaansa dataa tuotetaan nykyisin niin valtavia määriä, ettei sen käsittely ja analysointi ole tulevaisuudessa mahdollista ilman digitalisaatiota ja tekoälyteknologiaa.
– Kyse on sodan kuvan kokonaisvaltaisesta muutoksesta, hän sanoi puheessaan.
Mahdollisuuksien lisäksi digitalisaatio ja tekoäly luovat myös uusia uhkia. Kivisen mukaan eettisesti arveluttava tilanne muodostuu esimerkiksi, jos vastustaja antaa itsenäisten tappavaa voimaa käyttävien järjestelmien toimia tekoälyn päätösten perusteella ilman, että ihminen osallistuu päätöksentekoon.
Toisena esimerkkinä on kyberympäristössä tapahtuva tiedustelu ja vaikuttaminen.
Suomen Puolustusvoimien kykyä vastata kybersodan uhkaan hän kuvailee kohtuulliseksi.
– Meillä on nytkin kykyä toimia siinä ympäristössä ja jatkovuosina siihen laitetaan lisää resursseja, niin rahaa kuin henkilöstöäkin. Uusi tiedustelulainsäädäntö antaa meille toimivaltuuksia toimia sillä tavalla kuin tänä päivänä pitää olla mahdollisuus toimia, Kivinen luonnehti medialle.
Hänen mukaansa kyberkyvykkyyksien kehittämisessä tehdään myös yhteistyötä muiden maiden kanssa.
–
Aina kun kehitetään suorituskykyä pyritään hakemaan yhteisiä intressejä muiden toimijoiden kanssa. Tässä on kyse ensisijaisesti EU:n yhteisistä projekteista, joihin viittaan.
