Suomen energiariippuvuus Venäjästä on vähäistä, mutta Fortumilla on pelissä paljon

Suomen ja Venäjän keskinäisriippuvuuteen nojaavasta energiapolitiikasta jätettiin maanantaina yksi välitilinpäätös, kun Fennovoima ilmoitti purkavansa sopimuksen venäläisen laitostoimittajan Rosatomin kanssa. Todennäköisesti se tarkoittaa, että Pyhäjoen ydinvoimala hyötyineen ja uhkineen voidaan pyyhkiä suomalaiselta energiakartalta.

Suomi ei voi kuitenkaan jäädä sähkön tuotannossa liikaa tuulivoiman varaan, sanoo toimitusjohtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä. Etujärjestö edustaa energia-alan yhtiöitä.

Viimeistään ensi tai sitä seuraavana vuonna Suomessa tuotetaan ilman Pyhäjoen voimalaakin se määrä sähköä, mikä täällä kulutetaan. Syynä ovat Olkiluodon juuri avattu reaktori ja valmistuvat tuulivoimahankkeet.

Leskelä arvioi, että sähkön kulutus kasvaa lähivuosina kymmeniä prosentteja ja voi lopulta jopa kaksinkertaistua. Tämän takia hän pitää ongelmiin ajautunutta ydinvoimalahanketta menetyksenä.

–  Tämä järjestelmä tulee todella haastavaksi, jos se pohjautuu lähes yksinomaan tuulivoimaan. Siinä mielessä ydinvoimalle on selkeä paikka tässä meidän energiajärjestelmässämme.

Tuulivoimaa voidaan lisätä merkittävästi, ja Leskelän mukaan sitä rakennetaan tulevaisuudessa ”hurjasti lisää”. Tuulisella säällä sähköä riittää, mutta vähätuulisempina aikoina siitä voi tulla pula.

Venäjältä on tuotu yhä paljon energiaa, koska sitä on saatu edullisesti. Energian hinta siis todennäköisesti nousee, mutta pulaa energiasta ei Suomeen tule.

Yksittäisten yhtiöiden kohdalla tilanne voi olla toinen. Paraatiesimerkki tästä on energiakonserni Fortum, joka on Venäjällä merkittävän energiainfrastruktuurin omistaja ja tytäryhtiönsä Uniperin kautta myös merkittävä kaasuntuoja.

–  Ilman muuta Fortumilla on tässä kaikista yhtiöistä eniten Suomessa, tai ehkä Euroopassakin eniten, erilaisia kysymyksiä, jotka nyt tähän Venäjän tilanteeseen liittyvät. Siellä on niin monella tavalla ja isoilla taloudellisilla panoksilla sitä kytköstä, joten Fortumilla on paljon tässä pelissä.

Viime vuonna Fortumin Venäjän-toiminnot tuottivat noin 500 miljoonaa euroa vertailukelpoista liikevoittoa, mikä oli 20 prosenttia konsernin vertailukelpoisesta liikevoitosta. Lisäksi Uniperin pitkistä kaasutoimituksista puolet hankittiin Venäjältä.

Myös Suomen riippuvuus venäläisestä maakaasusta on vähentynyt huomattavasti, Leskelä sanoo. Suomella on yhteys Baltian kaasumarkkinoihin, Haminaan on tulossa uusi LNG-terminaali ja lisäksi Suomelle ja Virolle on tulossa yhteinen kelluva LNG-terminaali.

LNG on nesteytettyä maakaasua, jota voidaan kuljettaa säiliöaluksilla pitkiä matkoja.

Kaasusta riskiä silti yhä löytyy.

–  Lyhyellä aikavälillä joillakin teollisuuden aloilla voi olla haasteita, että riittääkö kaasu kaikille käyttäjille.