Suihkukone Helsingin taivaalla oli hämmästyttävä näky vuonna 1952 – haki olympialaisista arvovieraan
Helsingin vuoden 1952 olympiakisat tekivät suomalaisille tutuksi monta uutta asiaa Coca-Colasta lähtien.
Olympialaisten yhteydessä moni kisakävijä näki ensimmäistä kertaa myös uuden tekniikan ihmeen, suihkulentokoneen, tai ”reaktiokoneen”, kuten niihin aikoihin käytetty termi kuului.
Kyseessä oli ensimmäinen suihkumatkustajakone, Britanniassa valmistettu de Havilland Comet 1, joka oli lentänyt ensilentonsa heinäkuussa 1949.
British Airwaysin edeltäjän BOACin Comet saapui 3. elokuuta 1952 uudelle Seutulan kentälle noutamaan Edinburghin herttuaa prinssi Philipiä, joka oli saapunut kisoihin laivalla 26. heinäkuuta.
Tavallista matkustajakonetta sulavalinjaisempi suihkumatkustajakone ilmestyi Helsingin taivaanrannalle sunnuntai-iltana 3. elokuuta kello 17.30.
Konetta odotti kaupungin näköalapaikalla runsaasti uteliaita kaupunkilaisia. Lehdistössä oli kerrottu jo ennakkoon, ettei kone lennä kuitenkaan läheltä Olympiastadionia, jotta olympialaisten yhteydessä järjestettävään Prix de Nations -esteratsastuskilpailuun osallistuvat hevoset eivät säikkyisi.
Koneen saapuessa myös Helsingin lentoasemalla oli suuri vastaanottokomitea. Helsingin Sanomien mukaan ennen laskeutumistaan Seutulaan kone kaartoi vielä ylimääräiselle näytöslennolle Helsinkiin käytyään vain ”muutaman metrin” korkeudessa kiitoradasta.
Edinburghin herttuan lähtöä maanantaina iltapäivällä 4. elokuuta seurasi Seutulassa tuhatpäinen yleisö. Saattamassa olivat muun muassa presidentti J.K. Paasikiven adjutantti, eversti Ragnar Grönvall ja puolustusvoimain komentaja, jalkaväenkenraali Aarne Sihvo.
Helsingistä prinssi Philip jatkoi seurueineen Cometilla Osloon kuningas Haakon VII:n 80-vuotisjuhlallisuuksiin.
Cometin erikoisuutena oli suuret neliömäiset ikkunat. Niitä epäiltiin yhdeksi syyksi kolmeen lentoturmaan, jotka johtuivat metallin väsymisestä. Vuonna 1954 Comet 1 -koneet laitettiin lentokieltoon.
Kolmen selvittämättä jääneen onnettomuuden jälkeen konetyyppi asetettiin lentokieltoon tutkimusten ajaksi vuonna 1954.
Ensimmäinen onnettomuuksista tapahtui, kun Comet putosi nopeasti lentoonlähdön jälkeen Kalkutassa ja kaksi muuta konetta putosi tammikuussa ja huhtikuussa ilman selvää syytä.
Comet oli Englannissa merkittävä kansallinen symboli ja pääministeri Winston Churchill päätti, että arvoituksen ratkaisemisessa ei säästellä rahaa eikä vaivaa.
Syyksi paljastui lopulta metallin väsyminen, mikä aiheutui toistuvista paineistuksen muutoksista nousuissa ja laskuissa ja johti räjähdysmäiseen paineistuksen menetyksen ja rungon hajoamiseen. Kaikki Cometit joko purettiin tai modifioitiin.
Aikanaan kiertäneen kaskun mukaan ratkaisun ongelmaan keksi konetta valmistaneen yhtiön siivoja, joka neuvoi poraamaan koneen runkoon reikiä. Kun siivoojalta myöhemmin kysyttiin, mistä hän oikein keksi menestyksekkääksi osoittautuneen niksin, hän vastasi: ”Oletteko koskaan nähnyt vessapaperia, joka katkeaa rei’itetystä kohdasta?”
Kaikkiaan 26 Cometia menetettiin lentoturmissa, joissa sai surmansa 426 ihmistä. Osa onnettomuuksista johtui potkurikoneisiin tottuneiden lentäjien tekemistä virheratkaisuista.
Matkustajaliikenteestä viimeiset Cometit poistuivat vuonna 1981. Viimeinen Comet-lento tehtiin Britannian teknologiaministeriön radio- tutka- ja avioniikkatestauksiin käyttämällä koneella maaliskuussa 1997.