Presidentti Stubb: Venäjä koettelee meitä maalla, merellä ja ilmassa

Presidentti Alexander Stubb kertoo uskovansa yhä siihen, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump voi onnistua kätilöimään rauhansopimuksen Ukrainan ja Venäjän välille. Stubb puhui asiasta Helsingin turvallisuuskonferenssin avajaistilaisuudessa perjantaina.

Stubbin mukaan Trump on edelleen parhaassa asemassa oleva yksittäinen ihminen, joka voi tuoda Ukrainan sodan päätökseensä. Stubb viittasi Trumpin rooliin sovitteluratkaisun löytämisessä Azerbaidzhanin ja Armenian välille.

– Trump on hyvin suostuttelevainen, kuten olemme nähneet. Katsotaan, miten tässä käy. Toivon, että saavutamme määränpään. Koskaan ei pidä aliarvioida Yhdysvaltain presidentin kykyä neuvotella rauhansopimus, Stubb sanoi.

Helsingin Jätkäsaaressa järjestettävässä turvallisuuskonferenssissa pohditaan tänään ja viikonloppuna Euroopan maiden turvallisuuspolitiikan, puolustuksen ja sodankäynnin nykytilannetta ja tulevaisuutta.

– Joko nousemme yhdessä kohtaamaan tämän hetken haasteet ja löydämme ratkaisuja, tai joudumme kohtaamaan yhä enemmän oman merkityksettömyytemme. Tämä vuosi on Euroopan hetki, totesi konferenssin järjestävän Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala.

Sunnuntaille kestävä turvallisuusfoorumi järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisen jännitteisissä tunnelmissa, sillä vasta viime viikolla sotilasliitto Nato ampui jäsenmaa Puolan ilmatilaan tunkeutuneita venäläisiä drooneja.

– Venäjä koettelee meitä. He koettelevat meitä niin maalla, merellä kuin ilmassakin. He haluavat nähdä, miten reagoimme, Stubb totesi, mainiten aiempina esimerkkeinä myös epäilyt turvapaikanhakijoiden ohjaamisesta naapurimaihin ja merikaapelien katkomisesta.

Stubbin mukaan ukrainalaisten arvio on ollut se, että Venäjä on pyrkinyt toiminnallaan testaamaan Naton päättäväisyyttä puolustautumisessa. Naton vastaus, eli artikla neljän aktivointi ja itärajaa turvaavan Eastern Sentry -hankkeen aloittaminen, on Stubbin mielestä ollut hyvä.

– Samaan aikaan tämä on varmaan ollut yritys viestiä Ukrainaa tukeville länsimaille, että ehkä teidän pitäisi kantaa huolta omasta ilmapuolustuksestanne, Stubb sanoo.

Venäjä on kiistänyt, että sen drooneja olisi kohdistettu Puolaan.

Naton perussopimuksen neljännen artiklan mukaan jäsenmaat neuvottelevat, kun jonkin jäsenmaan alueellisen koskemattomuuden, poliittisen riippumattomuuden tai turvallisuuden koetaan olevan uhattuna.

Neljättä artiklaa käytettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomen Nato-jäsenyysaikana, ja Stubbin mukaan Suomi saikin hyvää käytännön kokemusta prosessista.

Stubbin mukaan Ukrainan tukeminen puolustussodassa Venäjää vastaan ei ole yksisuuntainen tie, sillä länsimaat hyötyvät nyt paljon suhteestaan Ukrainaan.

– Ukrainalla on suurin, modernein ja kokenein armeija Euroopassa. Heidän kykynsä käydä modernia sotaa on askeleen edellä meitä. Ilmatorjunnassa meillä on paljon opittavaa heiltä.

Nato-maissa on havahduttu siihen, että liittouman itärajan droonipuolustus on vajavaista sodan ajan tarpeisiin nähden, ja lähitulevaisuuden tavoitteena olisikin kehittää alueelle ”droonimuuria”.

Helsingin turvallisuuskonferenssi tuo paikalle tutkijoita eri puolilta maailmaa. Perjantain ja viikonlopun aikana puhujina nähdään myös poliitikkoja ja yritysmaailman edustajia. Puhujana nähdään muun muassa Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n entinen johtaja David Petraeus.