Soteveteraanit Tölli ja Rehula näkevät vaalikentillä liikaa oman kunnan puolustajia – "on yhteisen vastuunkannon aika"

Aluevaalit

Soteveteraanien tyytyväisyys selvästikin lisääntyi, kun sote-uudistus saatiin ulos eduskunnasta ja pian päästään jo äänestämään aluevaaleissa.  

– Se on todella iso juttu, ja tietysti ennen kaikkea ihmisten kannalta. Viimeisimpienkin pessimistien pitää jo uskoa, että tästä tulee totta, Juha Rehula sanoo. 

– Hyvältä tuntuu. Tehty työ ei ole mennyt hukkaan, kaikella on ollut merkityksensä lopputulokseen. Tämä on historiallinen tilanne, Tapani Tölli kuvailee. 

Rehula on viettänyt työurallaan vuosikausia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistushankkeiden parissa.

Viime vaalikauden ensimmäisellä puoliskolla hän toimi sotesta vastaavana perhe- ja peruspalveluministerinä ja sitä edellisellä kaudella sosiaali- ja terveysvaliokunnan johdossa. 

Soteveteraani-titteli huvittaa Rehulaa. Hän vertaa itsekin sotekokemuksiaan inttimuistoihin, koska ne paranevat ajan myötä.

Rehula kertoo tehneenä äskettäin “arkeologisia kaivauksia” vanhoihin lehtijuttuihin. Monissa niistä hän on hyvin pettynyt soten jumittamiseen. 

– Syytin myös itseäni, että miksi en tehnyt noin tai näin. Nyt monet kohdat jo naurattavat. Traumoja ei jäänyt.

Rehulalta on lukuisia kertoja kysytty, milloin sote on valmis. Hän haluaa huomauttaa, ettei se ole vieläkään valmis. 

– Nyt on olemassa runko, jonka päälle tulevaisuutta rakennetaan.

Soten parissa vuosia työskennelleen Juha Rehulan mielestä hyvinvointialueet tarvitsevat verotusoikeuden. Kuva: Jari Laukkanen

Ex-kuntaministeri Töllille on myös kertynyt 15 vuoden mittainen matka soten kanssa eri rooleissa.

Viime kaudella hänellä oli tiukat paikat eduskunnan perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana. Soten onnistuminen kävi lähellä, mutta aika loppui kesken. 

– Tiedotustilaisuudessa sanoinkin, että jos sote kaatui, niin se kaatui eteenpäin. 

Tölli myöntää reilusti, että hallitus yritti viime kaudella haukata liian ison palan sote-uudistuksessa valinnanvapauksineen. 

– Tämän nykyisenkin käynnistäminen on todella haasteellinen tehtävä, Kuntaliiton varapuheenjohtajana toimiva Tölli sanoo.

Keskustakonkarit näkevät oman sotekuplansa ulkopuolelle ja tiedostavat, että kaikkia nämä vaalit eivät kiinnosta. 

Ihmisten tietämys sote-uudistuksesta on aika ohutta, Tölli sanoo. 

– Siihen ihmettelyyn törmää päivittäin, että mikä on aluevaali ja mistä valtuutetut päättävät.

Tölli on aluevaaliehdokkaana Pohjois-Pohjanmaalla. Hänestä ehdokkaiden täytyy kertoa ihmisille, että nyt päätetään tärkeistä, kaikkia ihmisiä koskevista terveyspalveluista. 

– Osa sulkee korvansa kuullessaan sanan sote, koska sitä on jauhettu niin paljon, Rehula myöntää. 

Tapani Töllin mukaan nykyisin julkisessa keskustelussa faktat ja mielipiteet menevät usein sekaisin.

Farmasialiiton toiminnanjohtajana juuri aloittanut Rehula ei pyri Päijät-Hämeen hyvinvointialueen päättäjäksi. Itseä ei tarvitse äänestää, ja se on uusi tilanne eduskunta- ja kuntavaalien konkarille. 

– Nyt minulla on yksi ääni, jonka aion kyllä käyttää.

Pukkilan kunnanjohtajana vuodenvaihteeseen saakka toiminut Rehula on toki sotkeutunut soteen viime aikoinakin verran, että hän on toiminut Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenenä. 

– Ympyrä tavallaan siis sulkeutuu. Joku saattaisi sanoa, että se on Rehula sinulle ihan oikein, hän naurahtaa. 

Tammikuun 23. päivä valittavat hyvinvointialueiden päättäjät aloittavat työnsä maalikuussa. Tölli pitää ensimmäistä puolta vuotta kriittisenä valtuustojen työssä. 

– Pikkupolitikoinnille ei ole sijaa, vaan silloin on yhteisen vastuunkannon aika.

Aluksi on tärkeintä päättää suurista linjoista, Tölli korostaa. 

Se tarkoittaa päätöksiä esimerkiksi siitä, minkä verran palveluita tuottavat julkisen puolen lisäksi yritykset ja järjestöt. 

– Se on uhka, jos valtuutetut alkavat heti taistella oman paikkakunnan terveysaseman puolesta. Oikeasti keskeistä on saada ensin palvelustrategia kohdalleen. Sen seurauksena se oma sote-asemakin säilyy ja kehittyy, Tölli sanoo. 

Rehula muistuttaa, että kunnan rooli muuttuu sote-uudistuksessa, ja se vaatii uutta ajattelutapaa. 

– Kun seuraa vaalikampanjoita niin huomaa, että aika monta meidän kunnan palveluiden puolustajaa on liikkeellä. Se on ihan ymmärrettävää, ja se tulee olemaan pitkään niin. 

Se on uhka, jos valtuutetut alkavat heti taistella oman paikkakunnan terveysaseman puolesta.

Tapani Tölli

Rehula puolustaa edelleen vahvasti maakuntaveroa, vaikka keskustan mielestä kolmatta verotuksen tasoa ei voi luoda maakunnille, joiden vastuulla ovat vain sote-palvelut ja pelastustoimi. 

– Mielipiteeni ei ole muuttunut. Jos tähän maahan halutaan maakuntien itsehallinto, se tarkoittaa myös rahoitusoikeutta. Ydin ei ole se, tuleeko maakuntavero ensi vuonna vai viiden vuoden päästä. Mutta tavoitteen pitää olla se, että alueilla on rahoitusväline.

Rehula on huomannut, että jopa SDP:n riveissä maakuntaveroa pidetään mahdottomana toteuttaa. 

– Tämähän on tyyppiesimerkki asiasta, jossa julkinen keskustelu lähtee viemään toiseen suuntaan kuin omat ajatukset kenties ovat, ja sitten aletaan softailemaan.

Tölli sen sijaan katsoo, että maakuntaverolle ei ole nykyisessä mallissa vielä riittäviä perusteita. 

– Rohkeasti pitäisi ajatella kuitenkin ajatella tulevaisuutta, että maakunnille tulisi jatkossa enemmän tehtäviä. 

Tölli myös sanoo, että maakuntavero ei ole näiden vaalien ajankohtaisia ykköskysymyksiä, vaikka se nouseekin esiin tenteissä. 

– Vaalikoneissakin kysellään asioita, jotka eivät liity aluevaaleihin ollenkaan. Saatetaan kysyä vaikka suhtautumisesta parisuhdeasioihin.” 

Jos Tölli vetäisi vaalitenttejä, hän kysyisi esimerkiksi siitä, miten mielenterveyspalvelut tulee hoitaa alueilla ihmisläheisesti tai kuinka varmistetaan, että ihminen saa kaikki tarvitsemansa palvelut yhdellä sote-asemakäynnillä. 

Töllin mukaan hoitokäyntejä on mahdollista vähentää merkittävästi, kun kaikki toimivat hyvinvointialueella saman organisaation alla. 

– Vaikkapa silmälääkäri voidaan jalkauttaa perustasolle, eikä ihmisten tarvitse mennä taksijonossa keskussairaalaan kaikissa asioissa. Strategia voidaan luoda niin, että se on vaikuttava.

Tölli haluaakin tyrmätä sen mielikuvan, että maakuntahallinnossa palveluita keskitettäisiin. 

– Perusidea on juuri toisinpäin, palveluiden jalkauttaminen. 

Töllin mielestä osalla puolueista ei ole selvää näkemystä näistä asioista. 

– En ole hahmottanut, mikä on kokoomuksen tai perussuomalaisten malli. Mikä on niille se omin ajatus, miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiat pitäisi järjestää? 
 
Tölli kuitenkin lisää perään, ettei hän halua tätä kovin voimakkaasti sanoa. 

– Toivottavasti politikointi ei ole liian voimakasta nyt, kun tätä järjestelmää rakennetaan.