Soten valinnanvapauteen useita portaita – käyttöön myös uusia seteleitä

Yksityisten yritysten rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana on kasvamassa vuoden 2019 alusta.

Hallitus pääsi illalla sopuun siitä, minkälainen valinnanvapausmalli Suomeen rakennetaan.

Samalla sovittiin korjauksista, joita muihin sote-lakeihin tehdään. Sote-uudistus nytkähtää nyt eteenpäin. Ilman sopua valinnanvapaudesta koko uudistus olisi ollut vaakalaudalla, koska eri palaset nivottiin tiiviisti yhteen vuosi sitten hallituskriisin yhteydessä.

Suomalaiset saavat vastaisuudessa valita vapaasti sen, hakeutuvatko yksityiselle, julkiselle vai kolmannen sektorin ylläpitämälle terveysasemalle eli sote-uudistuksen termein sote-keskukseen.

– Henkilö valitsee sen palvelutarjoajan, jonka oven avaa, vuodeksi, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) kertoi illalla pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hallitus sai puristettua lait kasaan vasta iltamyöhällä, eduskunnan siirryttyä vähän aiemmin joulun viettoon, mikä suututti tuoreeltaan oppositiopuolueita.

Perusterveydenhuollon ohella valinnanvapaus ulotetaan osin myös erikoissairaanhoitoon. Maakunta saa valtaa päättää, miten laajasti valinnanvapautta vaativammassa hoidossa toteutetaan.

Ihmisille tarjotaan kahdenlaisia seteleitä: maksuseteleitä ja asiakasseteleitä. Sote-keskus antaa maksusetelin tiettyyn palveluun, jota se ei pysty tarjoamaan. Asiakasseteli on puolestaan nykyisen palvelusetelin kaltainen, ja siihen on mahdollista maksaa lisärahaa itse päälle.

Kokoomuksen sote-neuvottelijan Paula Risikon mukaan sosiaali- ja terveysmarkkinoista kaksi kolmasosaa on tulevaisuudessa mukana valinnanvapaudessa. Uudistuksen tullessa voimaan vuonna 2019 osuus on vielä tätä pienempi.

Asiakassetelin pitää hänen mukaansa olla käytössä vähintään 15 prosentissa palveluista.

Neljäs tapa toteuttaa valinnanvapautta on henkilökohtainen budjetti, joka on tarkoitettu paljon palveluita käyttäville, esimerkiksi vanhuksille ja vammaisille.

Asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, miten varmistetaan se, että ihmisten hoitoketjut pysyvät yhtenäisinä. Rehulan mukaan vastuu hoidosta on palveluiden tuottajalla, oli se yksityinen tai julkinen.

– Maakunta on vahva järjestäjä. Se varmistaa, että asuinpaikasta huolimatta palveluita on saatavilla. Maakunta myös varmistaa, että integraatio toteutuu.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut laajenevat koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita, eli myös ammattikorkeakouluissa opiskelevia.

Hallituksen mukaan opiskelijahuoltoonkin tulee valinnanvapautta.