Sote-uudistuksen rahoitusmalli voi kääntää kuntien säästöpaineita koulujen ja päiväkotien suuntaan

Kuntaliitto ihmettelee, miksi uudistuksesta ei voitaisi tehdä aidosti neutraalia kuntien talouden kannalta
Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen kaavailtu rahoitusmalli uhkaa ajaa etenkin kasvavia kaupunkeja talousvaikeuksiin ja viedä niiltä työkaluja vastata investointi- ja uudistustarpeisiin jäljelle jäävien tehtäviensä osalta, katsoo Kuntaliitto.

Hallituksen esityksessä on rajattu vaikutuksia kuntatalouteen niin, että muutosta saa tulla suuntaan tai toiseen enintään sata euroa asukasta kohden.

Kuntaliitto huomauttaa, että summa on iso suhteessa uuden kunnan talouteen – siis siihen uudistuksen jälkeiseen tilanteeseen, jossa sote-palvelut ovat siirtyneet kunnilta maakuntien vastuulle.

–  On ihmeellistä, miksei vaikutusta voida tasata nollaan, kun kuitenkin on lähdetty siitä, että uudistus sinällään ei kunnan talouden tasapainotilaa muuta. Myös omaisuusjärjestelyt, suhteellisen velkaantumisen kasvu ja sen vaikutus investointikykyyn aiheuttavat suurta huolta, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.

Sote-palvelujen siirtyminen kuntien vastuulta vie toki ison siivun myös käyttömenojen kasvupaineista.

Samalla kuitenkin iso osa kuntien verotulopohjasta leikkautuu pois ja niiden velkataakka suhteessa tuloihin paisuu, mikä vie etenkin suuremmilta kaupungeilta kykyä investoida. Erityisen iso tämä vaikutus on kuntiin, joille verotulot ovat olleet iso osa tulopohjaa.

–  Vaikka menojakin siirtyy, mutta nämä eivät mene aina yksi yhteen, Reina sanoo.

Käytännössä voikin käydä niin, että kunnan etsiessä sopeuttamiskohteita ja rahoja investointeihin luupin alle joutuvat entistä herkemmin sivistystoimen palvelut – siis esimerkiksi koulut ja päiväkodit – joiden painoarvo on kuntien käyttömenoissa nykytilanteessa suurin heti sote-menojen jälkeen.

Sote-uudistuksen lausunnoissa nousee esiin huoli siitä, että vaikka vastuu palveluiden järjestämisestä on menossa sote-maakunnille, näyttää uudistus selkeästi lisäävän keskushallintojohtoisuutta.

Useassa lausunnossa katsotaan, että on osin perusteltua, että esitetty uudistus lisää selkeästi valtion ohjausta, kun rahoitus tulee pääosin valtiolta. Silti vaarana on, että esitys rajoittaa sote-maakuntien itsehallintoa liikaa.

–  Koska maakunnan itsehallinto on rajallinen ja kapea, on suurena vaarana, ettei maakunnalla itsellään ole tilaa tehdä omia, väestön erityistarpeita vastaavia panostuksia. Maakunnat ovat erilaisia, katsoo Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä.

Jos viime hallitus oli tuomassa yksityisiä sote-yrityksiä vahvasti mukaan valinnanvapausmallillaan, on tämän hallituksen sote-malli erilainen.

Esityksen mukaan järjestämisvastuussa oleva maakunta voisi hankkia sote-palveluja yksityisiltä toimijoilta, jos se on tarpeen lakisääteisten yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi ja tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Ostopalveluna ei sen sijaan saisi hankkia järjestämisvastuun toteuttamiseen kuuluvia tehtäviä, julkisen vallan käyttöä sisältäviä palveluja, sosiaalipäivystystä, terveydenhuollon ympärivuorokautista yhteispäivystystä tai ensihoitopalveluun kuuluvia järjestämistehtäviä.

Monessa lausunnossa pidetään rajausta liian tiukkana.

Oulun kaupunki katsoo pystyneensä monituottajamallilla lisäämään palvelujen tuottavuutta ja hillitsemään osaltaan sote-kulujen kasvua.

–  Uudistuksessa tulee turvata monituottajuuden jatkuminen.

Tänään perjantaina on viimeinen päivä jättää lausunto hallituksen sote-uudistukseen.