Sote-työryhmä: Valinnanvapauden piiriin myös erikoissairaanhoitoa

Kuinka vapaasti sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajan voi vastaisuudessa itse valita? Tähän kysymykseen on nyt neljä erilaista vaihtoehtoa, kun asiaa pohtinut selvitysryhmä antoi tiistaina omat ehdotuksensa.

Yritykset, säätiöt ja julkiset tuottajat ovat samalla viivalla, kun suomalainen vastaisuudessa valitsee, mistä hän hakee perustason sosiaali- tai terveydenhoitonsa ja tiettyjä erikoissairaanhoidon palveluita.

– Valinnanvapaus koskee hoitopaikan valintaa. Sen sijaan se ei ulotu hoitavan henkilön tai annettavan hoidon valintaan, professori Mats Brommels sanoi luovuttaessaan ryhmänsä väliraporttia perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk.).

Suppeimmassa mallissa suomalainen valitsisi sosiaali- ja terveyskeskuksen, josta hän saisi kaikki perustason palvelut.

Laajin valinnanmahdollisuus hänellä olisi, jos käyttöön otetaan ehdotettu perhelääkärimalli. Mallissa jokaisella suomalaisella olisi oma lääkäri ja hoitaja, jotka ohjaisivat hänet eteenpäin hoitoketjussa.

Selvitysryhmä ehdottaa, että erikoissairaanhoidossa hoitopaikan saisi valita, kun kyse on ennalta suunnitelluista ja hyvin rajattavissa olevista tutkimuksista ja hoidoista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lonkan tekonivelleikkaus, kaihileikkaus tai päiväkirurgia.

Valinnan jättäminen potilaalle edellyttää sitä, että sairaalat avaavat tietojaan.

Brommelsin mukaan jokaisen esimerkiksi kaihikirurgiaa tekevän klinikan olisi kerrottava avoimesti tuloksistaan. Tietoa olisi hänen mukaansa annettava niin hoidollisista tuloksista kuin potilaiden kokemuksistakin.

Hallituspuolueista ei vielä tiistaina otettu kantaa ehdotettuihin malleihin.

Kokoomuksen Lenita Toivakan mukaan olennainen kysymys on, miten valinnanvapaus määritellään.

– Keskustelu pääsee nyt kunnolla käyntiin ja työ reformiministeriryhmässä voi kunnolla alkaa, Toivakka sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylää (ps.) STT ei tiistaina tavoittanut.

Sote-uudistuksen isona tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. Brommelsin mukaan tärkeää onkin, että valtio hallitsee kustannuksia budjettirajoitteilla.

– Tässä haetaan kilpailun kautta tapahtuvaa toiminnan tehostumista, Brommels selventää.
Kansalaisten osuus palveluiden rahoittamisesta tulee hänen mukaansa väistämättä sekin kasvamaan.

– Meillä on poikkeuksellisen suuret asiakasmaksut Suomessa, mutta en näe mahdollisuuksia, että ne mitenkään pienentyisivät.

Osana sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen yksinkertaistamista työryhmä ehdottaa myös, että yksityisen terveydenhoidon kela-korvauksista luovuttaisiin.

Tiistaina väliraporttinsa luovuttanut ryhmä jatkaa työtään toukokuun loppuun. Ryhmän on määrä silloin esitellä oma arvionsa siitä, mikä neljästä mallista olisi paras.

– Selvityshenkilöt ovat tutkijoita ja asiantuntijoita. — Esimerkiksi poliittinen loiskiehunta on sellainen asia, joka ei pääse vaikuttamaan työhön, Brommels lupasi.