Sotaa käyvässä Ukrainassa uutistoimistoja on useita, Suomessa ei kohta ole yhtäkään – STT vieraili Interfax-Ukrainan toimituksessa

Suomesta on maaliskuun lopulla tulossa yksi ainoista läntisistä teollisuusmaista, joilla ei ole omaa kansallista uutistoimistoa. Viidettä vuotta Venäjän laajan hyökkäyksen kohteena olevassa Ukrainassakin uutistoimistoja on useita.

Uutistoimintansa ensi vuoden maaliskuun lopulla lopettava uutistoimisto STT vieraili lokakuussa Kiovassa uutistoimisto Interfax-Ukrainan toimituksessa tutustumassa siihen, miten ukrainalainen uutistoimisto on selvinnyt sodan koettelemuksista.

Ukrainan uutistoimiston johtajan Jehor Boltrykin mukaan se on Ukrainan ainoa aidosti riippumaton uutistoimisto, joka ei ole sen enempää valtion kuin suurten omistajien ohjauksessa. Ukrainan muista uutistoimistoista Ukrinform on valtio-omisteinen. Yhteisestä nimestä, logosta ja historiasta huolimatta Interfax-Ukraina on täysin itsenäinen Venäjällä toimivasta Interfax-uutistoimistosta.

Kun Venäjä helmikuussa 2022 aloitti laajan hyökkäyksensä Ukrainaan, se tuli monelle katkerana yllätyksenä, vaikka venäläisjoukot olivat kerääntyneet Ukrainan rajalle jo kuukausien ajan. Moni ei halunnut uskoa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin toteuttaisi uhkauksensa.

Tähän joukkoon kuului myös Interfax-Ukrainan toimitus, Boltryk myöntää.

– Jos nyt rehellisiä ollaan, emme olleet valmiita laajaan hyökkäykseen, emme ollenkaan. Oli meillä suunnitelma, jota oli ajateltu, ja kalustoa, jota oli hankittu, mutta emme olleet valmiita.

Kun Venäjän joukot hyökkäyksen alussa uhkasivat Kiovaa helmikuussa, osa uutistoimiston työntekijöistä siirtyi länteen ja osa ulkomaille. Kiovan toimitukseen jäi minimimiehitys.

– Johtaja, esimiehet, muutama toimitussihteeri ja kääntäjä sekä kuljettaja, ei muita, muistelee Boltryk, joka itse nousi johtajaksi vasta myöhemmin sodan varrella, reilut kaksi vuotta sitten.

Sodan kuluessa Interfax-Ukraina joutui ottamaan käyttöön uusia viestintätapoja ja uutta infrastruktuuria sähkö- ja viestintäkatkosten varalle.

Uutistoimisto siirsi toimintansa kokonaan pilveen muualla Euroopassa sijaitseville palvelimille, kun alkoi näyttää siltä, että Ukrainassa sijaitseva datakeskus oli vaaran vyöhykkeellä.

– Ennakoin etukäteen, että siinä menisi yli puoli vuotta, mutta lopulta kollegani it-osastolla tekivät sen kahdessa viikossa pöytien alla työskennellen ja pommitusten ääniä kuunnellen, Boltryk muistelee urakkaa.

Sodan alkuun liittyi käytännön haasteita. Toimituksella ei ollut tarpeeksi kypäriä tai suojaliivejä, ja pian pulaa tuli myös ruoasta toimituksen lähellä.

– Viikon sisällä kaikki pienemmät ruokakaupat olivat tyhjiä, ja kahden viikon sisällä myös isot supermarketit olivat lähes tyhjiä. Sai vain leipää, Boltryk kertoo.

Kiovan esikaupunkialueille tunkeutuneet venäläisjoukot vetäytyivät lopulta, ja pahin uhka väistyi Kiovassa. Interfax-Ukraina joutui luopumaan joistakin palveluistaan ja asiakkaistaan, mutta onnistui kuitenkin turvaamaan uutistoimintansa. Lisääntyneen kansainvälisen kysynnän vuoksi toimisto alkoi myös kääntää kaiken sisältönsä englanniksi.

Kuten STT:n kohtalosta näkyy, on mediatalouden tilanne vaikea myös rauhanajan maissa. Miten Interfax-Ukrainalla menee taloudellisesti sodan keskellä?

– No mitäs luulet? Tilanne on hirveä, Boltryk sanoo ja nauraa.

Interfax-Ukrainan ja muun ukrainalaisen median on silti pysyteltävä hengissä, koska jos maassa ei ole omaa mediaa, on siellä jonkun muun media, joka voi levittää myös propagandaa, Boltryk uskoo.

– Tulevaisuus on varjojen peitossa, mutta tulemme jatkamaan ja pysymään kilpailukykyisinä.

Boltrykin mukaan eurooppalaisten uutistoimistojen tulevaisuus voi olla yhä enemmän kansainvälisissä yhteenliittymissä, jotka jakavat resursseja keskenään ja myyvät sisältöjään kansainvälisesti.

Tänä syksynä Kiovan olot muuttuivat jälleen tukaliksi, sillä ammuspulan vuoksi Patriot-ohjusjärjestelmät eivät enää suojanneet kiovalaisia ballistisilta ohjuksilta ja Venäjän uudet suihkumoottoridroonit pääsivät yhä useammin läpi ilmatorjunnasta.

Lokakuussa STT:n vieraillessa kaupungissa oli Kiovassa ollut ilmahälytys vähintään kerran vuorokaudessa jo kahden kuukauden ajan, ja hälytyksiä saattoi tulla mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Pilvipohjaisen työskentelymallin vuoksi Interfax-Ukrainan toimitus Kiovassa on nykyisin pääosin tyhjillään, mutta pieni määrä työntekijöitä on silti paikalla, eikä toimituksen sijainti ole mikään salaisuus. Pelottaako heitä, että Venäjä ottaisi toimituksen kohteekseen?

– Miten voit ampua sellaista mediaa, joka toimii verkossa? Toivon, että niin ei tapahdu, mutta jos joutuisimme ohjusiskun kohteeksi, niin minä voin kuolla ja muutama kollegani voi kuolla, mutta jatkamme lähettämistä. Uutispalvelumme jatkaa toimintaansa, Boltryk sanoo.