Sosiaali- ja terveysministeriö: Suomen tehohoitokapasiteetti riittää koronaepidemiassa

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että Suomen tehohoitokapasiteetti riittää koronavirusepidemian aikana. Ministeriön mukaan tämä arvio on tehty kaiken nyt käytettävissä olevan tiedon ja todennäköisimpien ennusteiden perusteella.

Arvio on osa taustamateriaaleja, joita hallitus on käyttänyt päätöksessään lopettaa Uudenmaan eristäminen.

Strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki toteaa arviossaan, että ministeriö seuraa sairaaloiden vuodeosastojen ja teho-osastojen kuormitusta päivittäin. Potilasmäärät ovat olleet hänen mukaansa viime päivinä jopa oletettua pienempiä.

Hallitus lopetti Uudenmaan liikkumisrajoituksen tänään valtioneuvoston istunnossa. Keskeinen perustelu liikkumisrajoitukselle oli huoli Uudenmaan ulkopuolisen Suomen tehohoitopaikkojen riittävyydestä.

Ministeriö arvioi muistiossa, että epidemian leviämistä ja sen aiheuttamaa palvelujärjestelmän kuormitusta voidaan nyt hallita myös muilla toimenpiteillä kuin Uudenmaan sululla.

Valtaosa sekä sairaalahoidossa että tehohoidossa olevista koronaviruspotilaista on ollut hoidossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus).

Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut sairaaloita lisäämään tehohoitopaikkoja, jotta kapasiteetti kaksinkertaistettaisiin.

Suomen sairaanhoitopiirien tehohoitokapasiteetin kasvattamisurakkaa koordinoidaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä. Kuopion yliopistollisen sairaalan Matti Reinikainen ja Stepani Bendel ovat antaneet oman lausuntonsa Uudenmaan ulkopuolisesta tilanteesta.

He arvioivat, että parhaillaan lisättävä tehohoitokapasiteetti todennäköisesti riittää, koska epidemian huipun ennakoidaan osuvan eri aikaan maan eri osiin. Potilaita voidaan tarvittaessa myös siirtää sairaaloiden välillä.

Reinikaisen ja Bendelin keräämien tietojen mukaan työ tehohoitopaikkojen lisäämiseksi etenee hyvin ja ministeriön asettama tavoite on jo lähes toteutettu. Henkilöstön koulutus heidän mukaansa jatkuu.

Husin ulkopuolisissa sairaaloissa koronaviruspotilaiden tehohoitoon on heidän mukaansa käytettävissä 170–180 tehohoitopaikkaa. Normaalioloissa tehohoidon kapasiteetti on tällä alueella 189 tehohoitopaikkaa.

Reinikainen ja Bendel ovat arvioineet koko maan tilannetta sen perusteella, että tehohoitoa tarvitsevia potilaita olisi samassa suhteessa kuin Uudellamaalla. Husin ennustemalleista todennäköisimmän skenaarion mukaan koko Suomessa tarvittaisiin enintään noin 264 tehohoitopaikkaa.

Pahimmassa mahdollisessa skenaariossa tehohoidon tarve kuitenkin ylittäisi kasvatetunkin tehohoitokapasiteetin.

– Sairaala- ja tehohoitoa tarvitsevien covid-potilaiden määrä on kuitenkin aivan viime päivinä kehittynyt hyvin maltillisesti; hoitoa tarvitsevia on ollut vähemmän kuin aiemmissa ennusteissa ennakoitiin, arviopaperissa todetaan.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti yhtyy lausunnossaan taustamuistioiden johtopäätökseen, jonka mukaan Uudenmaan liikkumisrajoituksen jatkamiselle ei ole enää tämänhetkisen tiedon valossa valtiosäännön edellyttämää välttämätöntä tarvetta.

Hän kuitenkin painottaa, että tarvittaviin toimiin tulee ryhtyä ripeästi, jos kehitys muuttuu ennustetusta.

Sosiaali- ja terveysministeriön muistiossa esitellään aikatauluarvio, jonka mukaan todennäköisin tartuntahuippu Uudellamaalla sijoittuu vasta ajalle 26.4–25.5, vuodeosastopaikkojen huippu 6.5–4.6 ja tehohoidon huippu 12.5–10.6.

Muistiossa huomautetaan, että ennusteisiin tehohoidon tarpeesta sisältyy merkittäviä oletuksia ja epävarmuustekijöitä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hallitukselle antaman taustamuistion mukaan uusia koronavirustartuntoja todetaan tällä hetkellä Suomessa noin 120 päivässä.

THL:n muistion mukaan toistaiseksi 37:sta tautiin kuolleesta on saatavilla tarkempia tietoja. Kuolleiden mediaani-ikä on 81 vuotta ja heistä 70 prosenttia on miehiä ja 30 prosenttia naisia. Koronaviruksen laboratoriotutkimuksia on tehty yli 47 000.

Tiistaina koronaviruskuolemia oli Suomessa THL:n mukaan yhteensä 64.