Keskustakaksikko: Suomesta on tulossa datan banaanivaltio
Keskustan kansanedustajat Jouni Ovaska ja Mikko Savola vaativat järkiperusteista ja yhtenäistä linjaa Suomeen kohdistuvista datakeskusinvestoinneista.
Ovaska on eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja ja Savola puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja.
Tiedotteessaan keskustakaksikko sanoo vieroksuvansa datakeskuksista käytyä juupas-eipäs keskustelua niin hallituksen sisällä kuin laajemminkin.
– Ilmiöön sisältyy monia ristikkäisiä näkökulmia, jotka vaativat harkittua kokonaisarviointia, ei pelkkää investointien toivottamista tervetulleeksi tai torjumista yksittäisten epäilyjen varassa, tiedotteessa sanotaan.
Ovaska ja Savola korostavat, että datatalouden kehittämisessä painopiste ei voi olla pelkässä fyysisessä infrastruktuurissa, kuten serverihalleissa.
Suomen tavoitteena tulee heidän mielestään olla datatalouden jalostusarvon kasvattaminen. Hallituksen puoliväliriihen kirjauksia he luonnehtivat tässä suhteessa varovaisiksi.
Ovaskan mukaan kyse on myös tavallisten suomalaisten arjesta.
– Pahimmillaan holtiton datakeskusten sijoittaminen johtaa sähkön saatavuuden heikentymiseen ja hinnan nousuun ja suomalaisten arjen kallistumiseen. Tämän rinnalla kalpenee keskustelu kohtuuttomista bensan hinnoista, hän sanoo.
Ovaskan mukaan nyt tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, jotka edistävät suomalaisen datatalouden omavaraisuutta ja strategista riippumattomuutta.
– Millä tavoin sijoittuvat datakeskukset tukevat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan tai miten ne luovat osaamista, työpaikkoja ja kasvollista omistajuutta alueellisesti, hän kysyy.
Kaksikko painottaa, että datakeskukset ovat suurkuluttajia niin sähkön kuin vedenkin osalta. Keskustelu energian riittävyydestä ei heidän mielestään voi jäädä sivuraiteelle. Samaan aikaan yhteiskunta sähköistyy ja energiainvestointeja tarvitaan kriittisiin kohteisiin.
– On tärkeää arvioida, kuinka suurta osaa kapasiteetista voidaan kohdistaa datakeskuksiin ilman vaikutuksia huoltovarmuuteen tai energian hintoihin. Tarvitaan pitkäjänteinen energiapoliittinen suunnitelma, joka ottaa huomioon myös datainfrastruktuurin kasvun, Savola sanoo.
Savola muistuttaa, etteivät datakeskukset ole vain teknologia- tai talouskysymys. Ne ovat hänen mukaansa myös osa turvallisuuspolitiikkaa.
Savolan mukaan TikTokin Suomi-suunnitelmien ympärillä käyty julkinen keskustelu osoittaa, että hallituksella ei ole selkeää jaettua linjaa.
– Turvallisuuspolitiikan puhe yhtenäisestä kansasta ei toimi, jos toimijat eivät jaa perustietoja tai taustatietojen tarkistus ei ole järjestelmällistä. Kun datakeskuksia suunnitellaan kriittisille alueille, täytyy olla selvää, miten sijoittumiset arvioidaan strategisesti ja turvallisuuspoliittisesti.
Kansanedustajat muistuttavat, että kuntien taloustilanne on monin paikoin vaikea. Houkutus ottaa vastaan investointeja ilman kattavaa selvitystä on todellinen. Riskit kuitenkin kasvavat ilman kansallista investointi- ja turvallisuuspoliittista toimintaohjetta.
– Ei voida rakentaa mallia, jossa osa kunnista toimii ilman kokonaiskuvaa ja tukea, kun taas toiset jäävät investoinneista paitsi varovaisuuden vuoksi. Tarvitaan valtakunnallinen koordinaatio, joka arvioi investointien luonteen, alkuperän ja pitkäaikaisvaikutukset, Ovaska vaatii.
Onko siis järkevää rakentaa useita datakeskuksia Suomeen?
Kaksikon mukaan kyllä, jos ne tukevat kotimaisen osaamisen kehittämistä, energiataloutta ja turvallisuutta. Siinä tapauksessa puolestaan ei, jos ne jäävät pelkiksi hallimaisiksi energiankuluttajiksi, joiden omistajuus, tarkoitusperät ja jalostusarvo jäävät epäselviksi.
– Tärkeintä on varmistaa, että investoinnit eivät vain tapahdu, vaan että ne myös hyödyttävät Suomea. Avoimuus, strateginen ohjaus ja julkinen keskustelu ovat tässä keskeisiä. Nyt tarvitaan kansallinen linja – ei vain sarja paikallisia ratkaisuja, Ovaska ja Savola summaavat.