Sopeutustoimista tulee vaikeita, Saarikko myönsi kyselytunnilla – kokoomus epäili hallituksen väsäävän vaalibudjettia
Hallituksen talouspolitiikka kiinnosti kokoomusta vuoden ensimmäisellä kyselytunnilla.
Kokoomusedustaja Arto Satonen kysyi, aikooko hallitus laatia tänä vuonna vaalibudjetin vuodelle 2023 vai onko luvassa menosopeutuksia.
– Tästä on perimmiltään kyse, Satonen sanoi.
Hän totesi talouspolitiikan arviointineuvoston kiinnittäneen viime viikon raportissaan huomiota siihen, että jatkuva velkaantuminen uhkaa tulevina vuosina hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta.
– Arviointineuvoston mielestä vuosittainen menojen sopeuttamistarve on 0,2–0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta eli 500 miljoonasta miljardiin euroon. Heidän viestinsä oli siis se, että nyt on suhdannepolitiikassa ihan toinen vaihe kuin aikaisemmin, eli enää ei ole perusteita vuoden 2023 budjetissa elvyttää.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolusti hallituksen elvyttävää talouspolitiikkaa koronakriisin keskellä.
– Me olemme tukeneet yrityksiä, kotitalouksia ja työntekijöitä tämän kriisin keskellä, ja tänään viimeksi on esitelty lisätalousarvioesitys, jossa tullaan esimerkiksi juuri kulttuuri-, tapahtuma-, urheilualan avuksi, joka on tästä kriisistä kovasti kärsinyt.
– Mielestäni tämä on ollut erittäin perusteltua, ja talouspolitiikan arviointineuvostokin on kiinnittänyt huomiota siihen, että tämänkaltaiselle talouspolitiikalle tässä ajassa on ollut vahvoja perusteita.
Marinin mukaan on kuitenkin selvää, että tulevaisuudessa Suomen pitää olla kestävällä pohjalla taloudellisesti.
– Me haluamme totta kai vastuullista talouspolitiikkaa, ja tältä osin hallitus on toiminutkin. Me olemme tehneet rakenteellisia uudistuksia – viimeisimpänä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen – mutta myös lukuisia toimia työllisyyspolitiikan puolella, joilla me pyrimme puuttumaan niihin rakenteellisiin ongelmiin, joita meillä yhteiskunnassa on.
Marinin mukaan kevään kehysriiheen mennään sovitusti siten, että sopeutustoimia tehdään 370 miljoonan euron edestä.
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen kehotti pistämään pääministerin sanat muistiin seuraavien kolmen kuukauden ajaksi.
– Hän tässä toisti, että hallitus on sitoutunut leikkaamaan tämän vuoden menotasosta 370 miljoonan euron verran ensi vuoteen, mitä se kehyksiin – edes teidän rikkomiinne, kertaalleen korotettuihin kehyksiin – palaaminen ensi vuodelle tarkoittaisikin.
Mykkänen sanoo, että kokoomuksen laskujen mukaan menolisäyksiä on kuitenkin jo esitetty miljardin verran.
– Osan pääministeri itsekin on tuntunut kuittaavan, jos katsotaan erityisesti vasemmiston ja vihreiden puheenvuoroja. Tämän yhtälön yhteen saaminen on teidän tärkein tehtävänne, ja toivomme kyllä siihen onnea. Tulemme pitämään teidät kovilla, jos se ei tule onnistumaan.
Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tarttui siihen, että pääministeri Marin ei nostanut kyselytunnilla esiin huolta Suomen velkaantumisesta.
Grahn-Laasonen höysti kysymystään valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) julkisilla kommenteilla siitä, että menosopetusten tekeminen on nykyiselle hallituskoalitiolle erittäin vaikea tehtävä.
– Siitä tehtiin laajasti tulkinta, että hän epäilee, että tässä onnistutaan. Nyt haluaisin tietää, arvoisa pääministeri, arvoisa valtiovarainministeri: onko teillä yhteinen käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä ja kykeneekö tämä hallitus kantamaan enää vastuuta Suomen taloudesta?
Saarikko seisoi sanojensa takana.
– Kyllä, epäilen, että talouden sopeuttamispäätöksistä tulee vaikeita – niin ne ovat olleet kaikille hallituksille – ja siitä huolimatta sitoumus sellaisesta on tämänkin hallituksen piiristä annettu jo viime keväänä, jotta me voisimme kiinnittää huomiota ja aidosti toimia velkaantumisen vähentämiseksi.
Saarikko sanoi, että monet tahot ovat antaneet Suomelle hyvää tunnustusta taloudenpidosta korona-aikana, ja nyt on aika kääntää katseet tästä eteenpäin.
– On kaksi avainsanaa: julkisen talouden kestävyys, ja toisena talouskasvu. Molempia tarvitaan, jotta nykyisen hyvinvoinnin taso voi tässä maassa säilyä.
