Ministeri Rantanen Ylellä: Maahanmuuton määrää ei tule kiihdyttää – "Näyttää siltä, että nähtävästi siinä käy sitten kuten Ruotsilla"
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan Suomen katujengi-ilmiössä on viitteitä samanlaisesta kehityksestä kuin Ruotsissa. Rantanen oli Ylen Ykkösaamun vieraana lauantaiaamuna.
– Olennaista on ottaa oppia Ruotsista, että emme jää odottamaan, emme hyssyttele tätä ilmiötä, ettemme tee sitä samaa virhettä, että jätämme huomioimatta sen kehityskulun ja olemme puuttumatta siihen.
Rantasen mukaan Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on todennut Ruotsin tehneen äärimmäisen epäonnistunutta maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa.
Rantasen mukaan se on ollut epäonnistunutta, koska Ruotsi on ottanut todella paljon maahanmuuttajia ja he ovat asuneet alueilla, joilla maahanmuuttajien määrä on kasvanut aivan valtavaksi. Tämä on johtanut Rantasen mukaan yhteisöihin, jotka voivat olla hyvinkin erillisiä ruotsalaisesta yhteiskunnasta.
Avainasia on Rantasen mukaan se, että maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen. Hänen mukaansa huomiota tulisi kiinnittää ennen kaikkea maahanmuuton määrään ja laatuun. Maahanmuuton määrää ei tulisi lähteä kiihdyttämään, hän sanoi.
– Näyttää siltä, että nähtävästi siinä käy sitten kuten Ruotsilla.
Rantasen mukaan koko kotouttamisjärjestelmä tulisi Suomessa perustaa sille, että ihmiset oppivat kielen ja suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän perusperiaatteet.
– Meillä ei ole vaadittu esimerkiksi maahanmuuttajilta kielitaitoa, mikä luonnollisesti vähentää yhteistyötä vaikkapa varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa. Se on väistämätöntä. Siitä syystä kotoutumispolitiikkaan ja kieliopintojen velvoittavuuteen on meilläkin nyt panostettava.
Rantanen sanoo, että hallitus on luomassa kotoutumisprosessiin kannusteita. Näitä ovat hänen mukaansa muun muassa se, että sosiaaliturva kytketään kielitaitoon.
– Myös pysyvä oleskelulupa ja kansalaisuuden saaminen kytketään hyvään kotoutumiseen. Näin tulee yhteiskunnalta myös velvoittavuutta siihen.
– Tällä haetaan nimenomaan sitä, että ihmiset ymmärtävät, että suomalainen yhteiskunta auttaa alkuun, antaa aikaa, antaa kieliopetusta, mutta sitten edellytetään myös sitä omaa vastuuta ja velvollisuutta opetella kieltä sen verran, että voi asioida suomalaisessa yhteiskunnassa.
Aiemmin tällä viikolla STT uutisoi, että ruotsalaisen, äärimmäisen väkivaltaisessa maineessa olevan Dödspatrullen-rikollisverkoston epäillään salakuljettaneen Suomeen satoja kiloja huumeita.
Ylen tietojen mukaan Helsingin Vuosaaressa toimivalla RK-98-jengillä olisi yhteys Dödspatrulleniin.
Rantanen sanoi Ykkösaamussa, että ei voi vahvistaa tätä tietoa, vaan se pitää vahvistaa viranomaisilta.
– Mutta on selvää, että jos ihmiset käyvät internetissä googlaamassa Dödspatrullenin ja myös RK-98:n taustoja, niin voi havaita, että esimerkiksi somalialaistaustaiset ovat molemmissa jengeissä.
Ruotsissa rikollisjengeihin kuuluvia ihmisiä on moninkertainen määrä Suomen vastaavaan lukuun verrattuna. Rantasen mukaan on kuitenkin tehtävä kaikki mahdolliset keinot, jotta jengiläisten lukumäärä Suomessa ei lisäänny ja että rikolliset saadaan kiinni ja vastuuseen teoistaan.
Nuorten tekemät rikokset ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavasti. Mitä mieltä Rantanen on siitä, että rikosoikeudellinen vastuu ulotettaisiin 14-vuotiaisiin? Hänestä on selvää, että Suomessa on pohdittava myös niitä keinoja, millä päästään yhä nuorempien kasvavaan rikollisuuteen käsiksi.
– Jos alkaa näyttää siltä, että yhä nuoremmat syyllistyvät vakaviin rikoksiin, pitäisi laskea sitä ikärajaa, että missä iässä lapsi voidaan pidättää.
Asiasta ei Rantasen mukaan kuitenkaan ole kirjausta hallitusohjelmassa. Hän myös huomauttaa, ettei nuorten tekemiä rikoksia ehkäistä ainoastaan rikosoikeudellisin keinoin, vaan Suomessa on puutteita myös muun muassa lastensuojelulaissa.