Suomessa asuvista venäjänkielisistä aiempaa harvempi kertoo pitävänsä Venäjän sotatoimia oikeutettuina, mutta yhä useampi vaikenee
Suomessa asuvista venäjänkielisistä kymmenen prosenttia pitää Venäjän sotatoimia Ukrainassa oikeutettuina, ilmenee Cultura-säätiön kyselystä.
Osuus on laskenut jonkin verran kahden vuoden takaisesta kyselystä, jolloin oikeutuksen näki 13 prosenttia vastaajista.
Samalla sotatoimia vastustavien osuus pysyi ennallaan 66 prosentissa.
– Eli sotatoimia oikeutettuina pitävien osuuden lasku ei ole siirtynyt sotatoimia oikeuttamattomina pitäviin vaan kantaa ottamattomiin, selvityksessä todetaan.
14 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa ja 10 prosenttia kieltäytyy sanomasta sitä.
Vastaajista 85 jätti vapaamuotoisen kommentin sodan teemoista. Mukana oli sekä Venäjän toiminnan tuomitsevia että sitä oikeuttavia kommentteja.
– Oikeutan sotilaallisen toiminnan Ukrainassa, sillä jos Venäjä ei olisi aloittanut sitä, Ukraina olisi hyökännyt Naton tuella aikaisintaan vuoden sisällä, yksi vastaaja kommentoi selvityksessä.
Cultura-säätiön johtavan asiantuntijan Eilina Gusatinskyn mukaan nuoremmat vastaajat pitävät Venäjän sotatoimia Ukrainassa harvemmin oikeutettuina kuin vanhemmat vastaajat.
Venäjänkielisten kotoutumista edistävä Cultura-säätiö teki ensimmäisen Suomen venäjänkieliset -selvityksen vuonna 2022 pian sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Sen jälkeen kysely on tehty kahden vuoden välein.
Uusin selvitys perustuu 1 022 venäjänkielisen henkilön puhelinhaastatteluun huhti–kesäkuussa. Tutkimuksen toteutti Bondata Research, ja Huoltovarmuuskeskus rahoitti osan selvitysten toteutuksesta.
Vastaajista noin puolet oli asunut Suomessa vähintään kuusitoista vuotta.
Jo ensimmäisessä kyselyssä kävi ilmi, että venäjänkielisten luotto Suomen mediaan on heikkoa. Vuonna 2022 mediaan luotti vahvasti vain 41 prosenttia vastaajista, ja vuoden 2024 kyselyssä osuus oli laskenut entisestään.
Nyt luottamuksen lasku vaikuttaa pysähtyneen, ja suomalaiseen mediaan vahvasti luottavien osuus on 36 prosenttia. Koko Suomen väestössä vastaava osuus oli lokakuussa Kansalaispulssi-kyselyssä 61.
Matalinta luottamus on venäjänkielisistä pitkään Suomessa asuneilla. Luottamus on selvästi yhteydessä asenne‑ ja mielipidekysymyksiin, kuten Venäjän sotatoimien oikeutukseen.
Monet pitävät sotaan ja Venäjään liittyvää uutisointia yksipuolisena.
– Tietoa on tarkasteltava eri näkökulmista; tällä hetkellä uutiset esitetään melko yksipuolisesti, sanoo yksi vastaaja.
– Luen tietoa eri kielillä, ja kun vertaan sitä, tiedot eivät koskaan täsmää, kertoo toinen.
Venäjänkielisiltä kysyttiin, mitkä ovat heidän keskeisiä uutislähteitään. Eniten mainintoja saivat Yleisradion suomenkieliset uutiset sekä eri sosiaalisen median kanavat. Venäjältä paenneen median tai oppositiomedian mainitsi 16 prosenttia ja Venäjällä toimivan tai valtiollisen Venäjän median 10 prosenttia.
Tässäkin erottuvat eri ryhmät.
– He jotka ovat tulleet myöhemmin Suomeen, seuraavat enemmän esimerkiksi Venäjältä paennutta mediaa. He jotka taas ovat asuneet pidempään Suomessa, seuraavat myös enemmän Venäjän valtiollisia medioita, Gusatinsky kertoo STT:lle.
Gusatinsky muistuttaa, ettei jako ole yksi yhteen, vaan ryhmien sisällä on eroja.
Luottamus sotilasliitto Natoon laski entisestäänkin matalalta tasolta, ja on enää 15 prosenttia. Sen sijaan poliisiin luottaa vahvasti 80 prosenttia.
Yhteensä 64 prosenttia pitää päätöstä sulkea Venäjän vastainen raja erittäin tai melko vääränä. Puolet vastaajista kertoi, että rajan sulkeminen on vaikuttanut heidän elämäänsä paljon.
– Rajan osalta pidän tilannetta täysin vääränä. Äitini on 75-vuotias, ja matkustan Viron kautta; kotiin pääseminen vie puolitoista vuorokautta. Raja pitäisi avata oleskeluluvan haltijoille ja kansalaisille, jotta ihmiset voisivat tavata perhettään, yksi vastaaja sanoo.
Venäjän kielen puhumiseen liittyvät syrjintä- ja vihapuhekokemukset ovat lisääntyneet.
Lähes joka kolmas vastaaja kokee Ukrainan sodan aiheuttaneen itseensä kohdistuvaa syrjintää tai vihapuhetta Suomessa venäjän kielen puhumisen vuoksi. Vuonna 2024 osuus oli 26 prosenttia ja vuonna 2022 vain 17 prosenttia.
Kokemukset ovat yleisimpiä nuorten aikuisten ja naisten keskuudessa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Myös syrjinnän kokeminen on yhteydessä Venäjän sotatoimien kannattamiseen ja heikkoon medialuottamukseen. Gusatinskyn mukaan Venäjän sotatoimia oikeutettuina pitävistä 54 prosenttia kertoi kokeneensa syrjintää tai vihapuhetta.
Tutkimuksen virhemarginaali 95 prosentin luottamustasolla on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Äidinkielenään venäjää puhuvat ovat Suomen suurin vieraskielisten ryhmä. Viime vuoden lopussa heitä oli Suomessa 103 000.