Sipilä lupaa ryhtiliikkeen rakennushankkeiden kustannusten vahtimiseen

Valtion rahoitukselle yhteisrahoitushankkeissa määritellään vastedes katto sekä euroissa että prosentuaalisesti, lupaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

– Tämä otetaan käyttöön, Sipilä sanoi vastaanottaessaan selvitysmies Erkki Virtasen raportin valtiorahoitteisen rakentamisen ongelmista.

Pääministeri sanoi kannattavansa myös Virtasen ehdotusta siitä, että valtiolle tulisi oikeus keskeyttää rahoitus, jos hanke poikkeaa kohtuuttomasti ja perusteettomasti alkuperäisestä suunnitelmasta.

– Jo tieto siitä, että sellainen oikeus on, lisää kyllä sitä huolellisuutta, Sipilä painotti.

Virtasen tehtävänä oli selvittää valtion rahoittamien rakennushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta sekä niiden aikataulu- ja kustannusongelmia.

Entinen TEMin kansliapäällikkö päätyi selvityksessään siihen, että valtion osittain rahoittamat rakennushankkeet näyttävät jopa pääsääntöisesti epäonnistuvan.

Sen vuoksi valtion rahoitus tulisi hänen mielestään jatkossa aina määritellä aina sekä euromääräisenä enimmäissummana että prosentuaalisena enimmäismääränä.

– ”Anna rahat ja juokse” –periaate ei näissä hankkeissa edusta vastuullista valtion varojen hoitoa, Virtanen napauttaa.

Yksi murheenkryyneistä on Helsingin kaupungin ja valtion yhdessä rahoittama Olympiastadionin peruskorjaus, jonka kustannukset ovat karanneet pahoin.

– Muun muassa tähän hankkeeseen liittyen on esitetty näkemyksiä, ettei rahankäytöllä ole niin väliä silloin, kun ne ovat veikkausvoittovaroja. Jo budjettipäällikkötaustanikin takia olen toista mieltä. Minusta kaikkeen valtion varojen käyttöön tulee suhtautua yhtä vakavasti riippumatta siitä, miten varoja on kerätty, Virtanen opastaa.

Selvitysmies huomauttaa, että Stadion-hankkeessa on ”avoin valtakirja”, jonka mukaan valtio maksaa 50 prosenttia kustannuksista, olivatpa ne mitä hyvänsä.

– Tämä johtaa tietysti hallitsemattomaan rahankäyttöön, kuten on nähty.

Sipilän mukaan myös osarahoitteisten hankkeiden laatuongelmat juontavat juurensa omistajuuden puutteesta. Hankkeissa pitäisi hänen mielestään olla selvä omistajuus.

– Kyllähän sitten kun on kiinteistö, niin siitä pitää pitää myöskin huolta ja pitää sitä kunnossa, eikä päästää syntymään näitä ongelmia huonolla huollolla ja kunnossapidolla.

Virtanen ehdottaa samalla, että Suomessa alettaisiin väyläpolitiikassa noudattaa Ruotsin ja Norjan käytäntöjä. Näissä maissa laaditaan vaalikausittain parlamentaarisesti pidemmän aikavälin väyläsuunnitelma.

Selvitysmies arvostelee samalla sitä, että merkittäviäkin liikennehankkeita on aloitettu lisäbudjettipäätöksin, mikä vie pohjaa pitkäjänteiseltä ja johdonmukaiselta väylärakentamiselta.

– Uskoakseni on äärimmäisen poikkeuksellista, että väylähankkeelle tulee niin äkillinen tarve, että sitä ei varsinaisen budjetin yhteydessä voida käsitellä.

Virtasen mukaan lisäbudjettimenettely liikennehankkeissa ei vastaa edes perustuslain henkeä. Perustuslain mukaan eduskunnalle annetaan hallituksen esitys lisätalousarvioksi, jos talousarvion muuttamiseen on perusteltua tarvetta.