Seppo Kääriäinen kannustaa pohtimaan politiikan keskikentän tarkoitusta – konkarin mielestä ei riitä, että keskustaa pidetään tarpeellisena

Kääriäinen on toteuttanut Ajatuspaja Alkiolle selvityksen poliittisesta keskustasta
Poliittinen keskusta

Pitkäaikainen keskustavaikuttaja Seppo Kääriäinen kannustaa pohtimaan poliittisen keskikentän tarkoitusta.

Puoluesihteerinä, kansanedustajana ja ministerinä toiminut Kääriäinen nosti tiistai-iltana Ajatuspaja Alkion Politiikan keskikenttä – kysymyksiä Keskustalle-selvityksen esittelytilaisuudessa framille useammankin kysymyksen keskikentän tarkoituksesta. Tarkoitus on pohtia koko poliittista keskikenttää, ei pelkästään Suomen Keskusta rp:n tulevaisuutta.

Kääriäisen mukaan keskikenttää pidetään perinteisesti siltapolitiikan kenttänä.

– Jos tämä siltapuolue-funktio hyväksytään, pitäisi pohtia, mikä on siltapolitiikan sisältö, miten se muotoillaan, ja miten kenties markkinoidaan kansaan päin.

Konkarin mielestä ei riitä, että keskustaa pidetään tarpeellisena.

– Kansa kokee, että keskustaa tarvitaan kyllä Suomen hallituspolitiikassa ja politiikassa ylipäätäänkin, mutta ei sillä perusteella haluta mitään hyvin suurta kannatusta antaa, kuten olemme huomanneet.

– Olisi aivoittelun paikka sellaisille, jotka keskikenttätyötä jatkavat ja keskustapolitiikkaa muotoilevat. Olisi mielestäni vahvan aivoittelun ja jatkotyöskentelyn paikka, Kääriäinen arvioi.

Kääriäinen jakaa politiikan kentän kolmeen osaan, oikeistoon, punavihreisiin ja keskustaan. Eri puolueet kilpailevat kenttiensä sisällä, mutta myös katsomoon siirtymisen kanssa.

Oikeistoon sijoittuvat Kääriäisen jaossa kokoomus, perussuomalaiset, Liike Nyt ja kristillisdemokraatit. Punavihreitä edustavat SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. Keskikentällä ovat keskusta ja RKP. Suurin blokki on oikeisto noin 40 prosentin kannatuksella, punavihreät tulevat muutaman prosenttiyksikön tästä jäljessä ja keskustassa on noin 18 prosenttia.

Aiemmin keskustablokki on kilpaillut kannattajista vasemmiston kanssa, mutta 1990-luvulta alkaen tämä on kääntynyt niin, että blokkien välistä liikkumista tapahtuu enemmän keskusta- ja oikeistoblokkien välillä, Kääriäinen osoittaa.