Esitys: Suuria muutoksia kuntien valtionosuuksiin
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistusta selvittäneet Arto Sulonen ja Eero Laesterä esittävät raportissaan järjestelmään useita muutoksia. Niillä olisi suuria vaikutuksia yksittäisten kuntien valtionosuuksien määrään.
Valtionosuuksilla varmistetaan, että kunnilla on riittävästi rahaa täyttää lakisääteiset tehtävänsä.
Suurimmat vaikutukset aiheutuisivat muun muassa siitä, että sote-uudistuksen kuntavaikutuksia tasaavia eriä esitetään poistettaviksi. Myös asukastiheyden perusteella maksettavaa valtionosuutta esitetään poistettavaksi ja kaksikielisyyden perusteella maksettavaa osuutta muutettavaksi.
Selvityshenkilöt katsovat, että näiden vaikutuksia olisi kuitenkin välttämätöntä tasata. Tasauserät olisivat monissa kunnissa suuria ja pysyviä.
Yksi kiistanalainen kysymys on ollut, pitäisikö tuuli- ja aurinkovoimaloista saatuja tuloja tasata kuntien kesken. Tällä hetkellä niistä saatuja kiinteistöverotuloja ei huomioida tasauksessa, vaikka ydinvoimalat huomioidaan.
Raportissa esitetään, että kiinteistövero otettaisiin jatkossa huomioon kaikkien voimalaitosmuotojen osalta, eli myös tuuli- ja aurinkovoimaloista, samalla osuudella.
Selvityshenkilöt katsovat myös, että kuntien tehtävien ja rahoituksen uudelleen ohjelmointi pitäisi aloittaa mahdollisimman. Tätä perustellaan erityisesti sillä, että sote-uudistus on muuttanut tilannetta täysin.
– Tähän kokonaisuuteen liittyy väistämättä myös kuntarakenteen uudelleen miettiminen – tai ainakin se, tekevätkö kaikki kunnat edes minimissään lakien säätämänä samoja asioita, raportissa todetaan.
Selvityshenkilöt huomauttavat, että suurimmissa ongelmissa ovat pienet ja usein asukasluvultaan taantuvat kunnat, joissa palveluita on vain ydinkeskustassa ja ne täyttävät vain lain säätämän minimin. Nämä kunnat eivät saa veroprosenttiaan korottamalla kerätyksi niin paljon uusia tuloja, että palvelut saataisiin kasvukuntien tasolle.
– Tätä ”pirullista” ongelmakokonaisuutta ei saada korjattua nykyisellä kuntien rahoituksella, ei tällä palveluvalikoimalla – eikä välttämättä nykyisellä kuntarakenteella, raportissa todetaan.
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on kirjattu Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ilmoitti lokakuussa, että uudistusta lykätään vuodella eteenpäin. Alun perin se piti saada voimaan vuonna 2026, nyt tavoite on vuodessa 2027.
Ikonen perusteli lykkäystä myöhemmin STT:lle asian monimutkaisuudella ja halulla tehdä uudistus huolellisesti. Hän myönsi myös, ettei asian käsittely ennen ensi kevään kuntavaaleja olisi ollut helppoa.
Selvityshenkilöt toteavat raportissaan, että malliin ei ole otettu poliittisella tasolla kantaa. Raportin kerrotaan sisältävän runsaasti elementtejä, joista sekä poliittiset päätöksentekijät että kuntatoimijat ovat eri mieltä.