Selvitys: Tasa-arvo ei toimi talouspolitiikan muutoksissa – valtaosa häviäjistä on naisia
Miehet ovat hyötyneet vuosina 2016–2018 tehdyistä verotuksen ja sosiaalietuuksien muutoksista useammin kuin naiset.
Muutokset ovat hyödyttäneet 61 prosenttia miehistä ja 54 prosenttia naisista, käy ilmi osana hallituksen tasa-arvo-ohjelman toimeenpanoa toteutetusta selvityksestä.
Selvityksen mukaan myös reilusti puolet (55 prosenttia) yli 50 euroa vuositasolla hävinneistä noin puolesta miljoonasta henkilöstä oli naisia.
Naisten käytettävissä olevat tulot pienenivät 0,41 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesten.
– Laskelmamme vahvistavat sen, että etenkin sosiaalietuuksiin kohdistetut indeksileikkaukset ja -jäädytykset ovat kohdistuneet enemmän naisiin. Tämä on luonnollista, koska naisia naisia on näiden etuuksien saajien joukossa enemmän, toteaa toinen selvityksen päätekijöistä, tutkija Anna Elomäki Tamperen yliopstosta.
Verotusmuutosten kohdalla erot niiden eivät ole Elomäen mukaan yhtä suuria.
– Esimerkiksi työtulovähennyksen korotus on joissakin tapauksissa voinut vaikuttaa naisten tuloihin jopa enemmän. Tämä ei kuitenkaan riitä heilauttamaan kokonaiskuvaa.
Eroja on paitsi sukupuolten välillä niin myös niiden sisällä.
– Molempien sukupuolten kohdalla tuloerot ovat kasvaneet entisestään, Anna Elomäki toteaa.
Tutkijat ehdottavat lääkkeeksi sukupuolitietoisemman budjetoinnin ottamista määrätietoisesti käyttöön jo hallitusohjelman laatimisen yhteydessä.
Anna Elomäki korostaa, että selvityksen tulosten perusteella sukupuolitietoinen budjetointi on Suomen valtionhallinnossa käytännössä vielä lapsenkengissä.
– Esimerkiksi lakiesitysten sukupuolivaikutusten arvioinnit ovat puutteellisia. Tulonjako- ja työllisyysvaikutuksia ei arvioida sukupuolinäkökulmasta käytännössä lainkaan, hän huomauttaa.
Tutkimuksen mukaan sukupuolitietoinen budjetointi on kansainvälisesti yhä suositumpi tasa-arvon edistämisen strategia.
Vertailu naapurimaihin osoittaa Anna Elomäen mukaan selkeästi sen, kuinka paljon suomalaisessa päätöksentessa on tasa-arvon näkökulmasta vielä kirittävää.
– Ruotsissa arvioidaan tulonjakovaikutuksia sukupuolinäkökulmasta jo valtion budjettia valmisteltaessa. Tämä olisi mahdollista myös Suomessa, mutta se edellyttää aina myös poliittista tukea.