Selonteko: Korkeakoulututkinto joka toiselle nuorelle vuoteen 2030 mennessä

Koulutuspoliittinen selonteko asettaa tavoitteeksi, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä osuus on reilut 40 prosenttia. Lisäksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja esitetään lisättäväksi laadusta tinkimättä.

Koulutuksen rahoitusta esitetään vahvistettavaksi. Ikäluokkien pienenemisestä säästyvä raha tulisi ohjata varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen. Rahoitusjärjestelmään tulisi myös ottaa mukaan tarveperusteinen eli niin sanottu positiivisen erityiskohtelun rahoitus. Konkreettisia summia ei mainita.

Hallituksen torstaina hyväksymä selonteko menee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Tarkoitus on, että selonteko toimii koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana tulevina vuosina. Vuonna 2040 Suomen koulutuksellisen tasa-arvon ja saavutettavuuden tulisi olla entistä parempi ja koulutus- ja osaamistason olla maailman kärkiluokkaa.

–  Suomen menestys on perustunut pyrkimykseen taata jokaiselle tasa-arvoiset mahdollisuudet hankkia elämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Koulutuksen tasa-arvo on valttikortti, jota meillä ei ole varaa menettää, sanoi opetusministeri Jussi Saramo (vas.).

Tavoitteena on, että ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistuisi vuoteen 2030 mennessä. Tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia tulisi työllistyä Suomeen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi, että tavoite on saada Suomeen huippuosaajia tuottamaan innovaatioita ja tutkimusta. Samalla kasvaisi myös Suomen tarvitsema työperäinen maahanmuutto.

–  On kyse paitsi vetovoimasta myös pitovoimasta. On tärkeää, että meillä syntyisi myös suomalaisten työnantajien ja työelämän kanssa riittävän tiivis yhteys, jotta he ottaisivat nämä nuoret maailmalta osaksi suomalaista työelämää, Saarikko sanoi.