Seitsemän päivän hoitotakuu on "sinänsä hyvä hanke", mutta mistä saadaan 672 lääkäriä ja 476 sairaanhoitajaa, eduskunnassa ihmeteltiin

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan hoitotakuu on ratkaistu, jos puolet lääkäripalveluista hankitaan ostopalveluilla ja puolet lääkäreistä onnistutaan saamaan terveyskeskusten palkkalistoille.
Eduskunta

Eduskunta pääsi ruotimaan hallituksen esitystä hoitotakuusta. Sen tavoite on kunnianhimoinen, sillä kiireettömään perusterveydenhoidon avosairaanhoitoon tulisi päästä seitsemässä päivässä nykyisen kolmen kuukauden sijaan.

Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia ja se tulee voimaan marraskuussa 2024.

Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

Määräajat tiukentuisivat vaiheittain. Syyskuusta 2023 lähtien perusterveydenhoitoon tulisi päästä 14 vuorokauden ja suun terveydenhuoltoon neljän kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnin tekemisestä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kertoi lähetekeskustelun aluksi, vuonna 2004 hoitotakuun määräajaksi laitettiin kolme kuukautta, koska vielä tuolloin vastaanotolle pääsi käytännössä kolmessa vuorokaudessa.

Nyt perusterveydenhuolto ja mielenterveystyö ovat kuitenkin jääneet erikoissairaanhoidon jalkoihin, joten on aika tehdä parannuksia, ministeri totesi.

Lindénin mukaan talven lausuntokierroksella kävi ilmi, että korona on ollut niin voimakas rasite terveydenhuoltojärjestelmälle, ettei seitsemän päivän hoitotakuuta voida toteuttaa hallituksen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti huhtikuusta 2023 lähtien. Siksi sen voimaantulo porrastettiin.

Lindénin mukaan ongelma on tällä hetkellä se, että lääkärit ovat yksityisillä vastaanotoilla.

– Jos me emme onnistu työtä kehittämällä sieltä houkuttelemaan väkeä terveyskeskuksiin, me voimme aina ostopalvelulla hoitaa tämän asian, Lindén sanoi.

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu totesi, että suurimman haasteen hoitotakuun toteutumiselle aiheuttaa juuri sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys.

Aittakumpu katsookin, että ostopalveluilla on tärkeä rooli hoitotakuun ensimmäisinä vuosina ja jonoja purettaessa.

– On arvioitu, että laskennallisesti avosairaanhoidon kapasiteetin lisäys tarkoittaisi vuodesta 2026 lukien 672 lääkärin ja 476 sairaanhoitajan henkilötyövuoden lisäystä, Aittakumpu sanoo.

– Voimaantulon porrastus mahdollistaa sen, että palvelun järjestäjät voivat siirtyä tiukentuviin hoitoonpääsyn määräaikoihin hallitummin ja että henkilöstön rekrytointiin on enemmän aikaa.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen ihmetteli, millä rahoituksella ”tämä sinänsä hyvä hanke” aiotaan käytännössä toteuttaa.

Hän totesi, että seuraava hallitus toteuttaa käytännössä hoitotakuun.

– Hallituksen esityksessä todetaan, että hoitotakuun toteuttaminen tässä muodossa edellyttää vuoden 2026 tasolla 672 lääkäriä lisää, 476 sairaanhoitajaa lisää ja 160 miljoonan euron vuosittaisen rahoituksen. Nyt pitäisin kyllä erittäin tärkeänä, että ministeri kertoisi, millä tavalla nämä lääkärit ja hoitajat tähän hankitaan, Räsänen sanoi.

Ministeri Lindénin mukaan säästöjä syntyy ajan mittaan siitä, ettei erikoissairaanhoitoa tarvita entiseen tapaan.

– Se nettorivi menee niin, että ensi vuoden rahoitustarve on 73 miljoonaa nettona, sitten 117, sitten 130 ja sitten 128. Nämähän ovat nyt sitten vuoden 2023 osalta kehyksessä, ja sitten ne ovat teknisessä kehyksessä jatkovuosina, ministeri avaa.

Hän myös sanoo, että lääkärien ja sairaanhoitajien tarve ei ole niin suuri kuin hallituksen esitys antaa ymmärtää.

– Sitä lukua, jota täällä muutamat referoivat, kysyin itsekin lainvalmistelijoilta. He totesivat, että siinä tämä rahoitus on teknisesti muutettu työpanokseksi. Se ei ole realistisesti juuri se tarkka työpanoksen tarve, vaan se voi olla käytännössä jotain muuta.

Ministerin mukaan tarve on suurin lääkärien osalta.

– Mutta meillä on 1 600 nuorta lääkäriä tällä hetkellä yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksessa. Yleislääketiede kiinnostaa taas, ja jos me puolet tästä tarpeesta esimerkiksi ostopalveluilla hoidamme ja puolet onnistumme saamaan terveyskeskuksen palkkalistoille, niin tämä asia on ratkaistu. 

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtava Markus Lohi (kesk.) huomautti, että hoitotakuuta ei toimeenpane seuraava hallitus, vaan sen tekevät hyvinvointialueet.

– Laki astuu voimaan, se velvoittaa hyvinvointialueita. Ei seuraavan hallituksen tarvitse tehdä yhtään mitään, vaan laki toteutuu.

Lohi sanoi, että hoitotakuu ei ratkea rahalla, vaikka sekin on hänen mukaansa jo varattu kehyksiin.

– Vaikka me pantaisiin kuinka paljon rahaa sinne, ei se ratkaise sitä. Pitää olla lääkäreitä ja pitää olla hoitajia.

Lohi sanoo, että jos hyvinvointialueet eivät kykene itse tuottamaan riittävässä ajassa terveyspalveluita, niin sitten niitä ostetaan niitä ulkopuolelta tai tarjotaan palveluseteleitä.

– Eli lähtökohta tässä on erittäin hyvä. 

Kokoomuksen kansanedustajan Mia Laihon mielestä hoitotakuuesitys on ”aikamoista kansalaisten bluffia”.

– Rahoitus ja keinot puuttuvat. Tavoitteen kirjaaminen lakiin ei riitä, jos henkilöstöä ei ole ja keinot uupuvat. Samaan aikaan hallitus on leikkaamassa Kela-korvausta, mikä tulee lisäämään entisestään julkisen perusterveydenhuollon kuormaa.

Keskustan kansanedustajan Hanna-Leena Mattilan mukaan hoitotakuuesityksessä parasta antia on se, että se tasaviivaistaa fyysisten ja psyykkisten ongelmien hoidon.

– Mutta ongelma on, niin kuin täällä monessa puheenvuorossa on tuotu esille, että ammattilaisista on kaikilla hoidon tasoilla ja kaikilla hoitosektoreilla suuri pula.