SDP:n puheenjohtaja Lindtman huolissaan rajaturvallisuuden resursseista: "Jos mitään ei tehdä, uhkaa rajavartijoiden määrä kääntyä laskuun"
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo STT:lle olevansa huolissaan Suomen ulkorajavalvonnan tilanteesta. Rajavartiolaitoksen perusrahoitukseen on tulossa iso lovi, jos mitään ei tehdä. Lindtman ehdottaa, että eduskunta yhdessä vaatisi hallitukselta toimia.
– Varoitan siitä, että jos nyt ei mitään tehdä, meidän Rajavartiolaitoksemme toimintakyky ja rajavartijoiden määrä uhkaa kääntyä laskuun. Haluan esittää kysymyksen, onko maailman tilanne sellainen, jossa meillä on siihen varaa. Mielestäni ei.
Rajavartiolaitoksen suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Jaakko Olli sanoo STT:lle, että vaje perusrahoitukseen on 28 miljoonaa euroa vuonna 2027, jos lisärahoitusta ei myönnetä. Hän sanoo, että se tarkoittaisi uudenlaisia sopeuttamistoimia, henkilöstön vähentämistä ja operatiivisen toiminnan tason laskemista.
– Tällä hetkellä meidän suunnitelmissamme on, että ihmisiä ei tarvitsisi irtisanoa ja vähentäminen toteutettaisiin eläköitymisten kautta, Olli sanoo.
Olli sanoo, että riittävä tavoitetaso nykyisessä turvallisuustilanteessa olisi, että Rajavartiolaitoksella olisi käytössään 3 100 henkilötyövuotta. Turvallisuustilanteen edellyttämän tavoitetilan ja rahoituskehyksen välinen ero on noin 150 henkilötyövuotta vuonna 2027.
Hallitus on esittänyt ensi vuoden budjetissa Rajavartiolaitokselle yhteensä 513 miljoonaa euroa. Rajavartijamäärän lisäämiseen esitetään 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitusohjelmassa luvataan Rajavartiolaitokselle riittävät resurssit.
Ensi vuoden budjetti on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä.
Lindtman on huolissaan ennen kaikkea vuodesta 2025 eteenpäin tapahtuvasta kehityksestä, mutta hänen mukaansa lisää rahaa tarvitaan myös ensi vuodelle. Hän sanoo, että eduskunnan budjettikäsittelyssä Rajavartiolaitoksen rahoitusta pitäisi lisätä muutamalla miljoonalla eurolla ensi vuonna.
Lindtman sanoo, että hänen merkittävin ehdotuksensa koskee muita kuin ensi vuotta.
– Pitäisin järkevänä, että eduskunnassa puolueet tekisivät budjetin yhteydessä lausuman, jossa edellytettäisiin, että hallitus katsoisi seuraavassa kehysriihessä keväällä julkisen talouden suunnitelman yhteydessä Rajavartiolaitoksen resurssit kuntoon.
Hänen mukaansa olisi tärkeää, että asiasta olisi vahva, kansallinen ja parlamentaarinen yhteisymmärrys.
Lindtman sanoo, että jos mitään ei tehdä, rajavalvonnan tilanne uhkaa heikentyä erityisesti itärajalla Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin alueella. Lindtman sanoo, että turvallisuustilanne ei puhu sen puolesta, että nyt olisi oikea hetki vähentää.
– Päinvastoin nyt on kaikki syyt vahvistaa meidän Rajavartiolaitoksemme toimintaa.
Lindtmanin mukaan kyse ei olisi valtavista summista, joten hän uskoo ratkaisun löytyvän.
Ollin mukaan vaje rahoituksessa on syntynyt vuosien 2010–2020 välillä. Hän sanoo, että Rajavartiolaitoksella oli kaksi laajaa sopeuttamisohjelmaa, joissa henkilövuosikehyksiä laskettiin 2650:een sekä operatiivista toimintaa ja hankintoja vähennettiin. Merkittävä vaikutus vajeen syntymiseen on myös kohonneilla kustannuksilla, esimerkiksi ICT-toiminnoissa, toimitiloissa ja polttoaineissa.
– Rajavartiolaitos teki sisäisesti erittäin voimakkaita sopeuttamistoimia, luopui kiinteistöistä ja niin edelleen, että pystyttäisiin tähän alenevaan rahoituskehykseen ennakollisesti vastaamaan. Jo tehtyjen sopeuttamistoimien johdosta uusien säästökohteiden löytäminen nykyisessä turvallisuustilanteessa on hankalaa.