SDP sai opposition silmilleen hoitajamitoituksen lykkäämisestä – Heinonen sätti Kiurun vanhustenhoidon kurjistamisesta
Hallituksen peruspalvelusalkkua kanniskellut SDP sai oppositiolta kovaa runtua hoitajamitoituksen pakkolykkäyksestä mietinnön palautekeskustelussa.
Hallituksen sopiman 0,7 hoitajan potilaskohtaisen vähimmäismäärän piti alun perin toteutua jo huhtikuun alussa. Kaavailtu aikataulu osoittautui kuitenkin käytännössä mahdottomaksi toteuttaa.
Mitoituksen voimaantuloa ehdotetaan siirrettäväksi ja porrastettavaksi siten, että 1.huhtikuuta alkaen vähimmäismitoitus on 0,65 ja joulukuun alusta alkaen 0,70 työntekijää asiakasta kohti.
Debattien yleishöylä, kokoomuksen Timo Heinonen lateli jo keskustelun alkajaisiksi kovan syytösryöpyn demarien ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) niskaan.
Heinonen muistutti, kuinka Kiuru sanoi ennen viime eduskuntavaaleja, että vanhustenhuollon vähimmäismitoitus on hoidettavissa muutaman tunnin työllä ja ”yksi lause riittää”. Heinosen mielestä vanhustenhoito on mennyt Kiurun ministerikaudella huonompaan kuntoon kuin koskaan ennen.
– Ja vastuuministerinä on ollut ministeri Kiuru, joka silloin lupasi, että tämä asia hoidetaan kuntoon yhdellä lauseella muutamassa tunnissa.
Heinosen mukaan säädetyn henkilömitoituksen toimeenpanossa eteneminen ilman, että voidaan turvata henkilöstön saatavuus, on hallitukselta vastuutonta politiikkaa.
– Näitä hoitajia olisi ollut neljä vuotta aikaa kouluttaa. Ne olisi voitu näinä vuosina kouluttaa, kokoomusedustaja väitti.
SDP:n Maria Guzenina kävi vastahyökkäykseen muistuttamalla, että viime vaalikauden alussa kokoomus vastusti henkeen ja vereen henkilöstömitoitusta.
– Viime vaalikauden lopussa kokoomus ymmärsi, mistä vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksessa on kysymys, ja te kannatitte — te kannatitte — sitä, että henkilöstömitoitus sidotaan lakiin.
Guzenina sanoi ”niin muistavansa” kokoomuksen vastustaneen henkilömitoitusta jo vuonna 2012.
– Siitä lähti tämä alamäki liikkeelle. Kysykää hoitohenkilökunnalta, kysykää Tehyltä, kysykää SuPerilta, jotka kaikki sanoivat, että se kataluus, mitä kokoomus silloin teki kampittamalla vanhuspalvelulain, vaikutti työskentelyolosuhteisiin siellä vanhusten ympärivuorokautisessa hoivalaitoksessa ja alan vetovoima lähti heikkenemään. Nyt me maksamme sitä hintaa.
Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) myönsi, että vanhustenhuollossa on suuria ongelmia ja haasteita.
– Niin on Suomessa aina ollut, mutta Sanna Marinin hallitus lisäsi 20 prosentilla lähihoitajakoulutusta, 30 prosentilla sairaanhoitajakoulutusta, käynnisti kokonaan uuden hoiva-avustajakoulutuksen, ja Valvira tulkitsee hoitajamitoitusta nyt niin, että 15:tä asukasta kohti voidaan käyttää kahta hoiva-avustajaa, kun aikaisemmin voitiin käyttää vain yhtä.
Lindénin mukaan paikkoja on tällä hetkellä enemmän kuin aikaisemmin ja hoitohenkilöstöä enemmän.
–Mutta olennaista on se, että se ei riitä, ja siitä täytyy yhdessä mennä eteenpäin.
Keskustan Pekka Aittakumpu huomautti, että tällä vaalikaudella eduskunta yksimielisesti hyväksyi lakimuutoksen, jonka myötä henkilöstömitoitus on asteittain kiristynyt.
– Yksikään eduskuntapuolue ei vastustanut tätä henkilöstömitoituksen kiristämistä.
Aittakummun mukaan tosiasia on, että hoitajia ei saada riittävästi säädetyssä ajassa.
– Tähän on toki moni asia vaikuttanut, muun muassa korona mutta myöskin moni muu asia. Täytyy muistaa, että sote-uudistus olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemminkin. Tilanne ei olisi näin karmea, jos se olisi tehty jo aikaisemmin.
Aittakumpu huomautti, että hyvinvointialueet ovat vasta nyt aloittamassa.
– Ja nämä ongelmat, joita me nyt olemme ratkomassa, ovat kasautuneet vuosikymmenten aikana.
Keskustan Hanna-Leena Mattila kantoi huolta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten hupenemisestaä sekä alanvaihdon että eläköitymisen vuoksi.
– Jo nyt puuttuu 8 000 hoitajaa, mutta vuoteen 2035 mennessä tarvitaan THL:n laskelmien mukaan 200 000 uutta sote-alan osaajaa.
Mattilan mukaan työmarkkinaosapuolten päästyä ratkaisuun palkoista, on tarmolla paneuduttava muihin hoitoalaa riivaaviin ongelmiin, kuten työoloihin ja rakenteisiin.
– Lisäksi sote-alaan kuuluu myös paljon sellaista työtä, jota pystyy tekemään muukin kuin sote-tutkinnon suorittanut henkilö. Siksi on väljennettävä tulkintaa, ketkä voivat tehdä avustavia tehtäviä, jotta hoitajat voivat keskittyä koulutustaan vastaavaan hoitotyöhön, Mattila opasti.