Scholzin hallitus kääntää Saksaa vasemmalle, mutta vain hitusen – "Aika moneen kohtaan hallitusohjelmassa CDU voisi laittaa nimensä alle"
Saksassa oltiin keskiviikkona suuren muutoksen äärellä, kun Angela Merkelin 16-vuotinen liittokanslerikausi päättyi, ja valtaan nousi sosiaalidemokraattien (SPD) Olaf Scholz, 63.
Muutos on kuitenkin jossain määrin enemmän henkinen ja symbolinen kuin konkreettinen. Asiantuntijat näkevät SPD:n, vihreiden ja liberaalipuolue FDP:n muodostaman hallituskoalition monessa suhteessa edustavan jatkuvuutta Merkelin aikaan nähden.
– Henkisesti se on aika iso muutos Saksalle, mutta politiikan suunnan suhteen on vaikea nähdä mitään dramaattista muutosta, sanoo kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt Turun yliopistosta.
Vogtin mielestä Merkelin väistyminen itsessään on suurempi mullistus kuin hallituspuolueiden osittainen vaihtuminen.
Vaikka Merkelin puolue kristillisdemokraatit (CDU/CSU) jäi nyt pitkästä aikaa oppositioon, mistään terävästä käännöksestä vasemmalle ei voi puhua.
– Jos lukee hallitusohjelmaa, niin kyllä aika moneen kohtaan myös CDU/CSU voisi laittaa nimensä alle, Vogt tuumii.
Hallitusohjelmassa on tiettyjä eroja aiempaan. Minimipalkkaa nostetaan tuntuvasti, ja sosiaaliturvaa uudistetaan. Hallituksella on myös selvästi enemmän haluja mittaviin investointeihin kuin Merkelin aikana.
– Saksassa korjausvelka infrastruktuurin ja koulutuksen ja digitalisaation suhteen ehti kasaantua, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen.
SPD:n, vihreiden ja FDP:n ”liikennevalokoalitiota” ei ole ennen kokeiltu Saksassa liittovaltiotasolla. Ylipäätään kolmen puolueen koalitiohallituksiin ei ole Saksassa totuttu.
– On mielenkiintoista nähdä, millaiseksi toimintatavat muodostuvat, koska Saksassa tämä on aivan uudenlainen tilanne. Kompromisseihin ei ole totuttu samassa määrin, Miettinen muistuttaa.
Miettisen mielestä puolueilla vaikuttaa olevan varsin hyvä yhteisymmärrys siitä, mitkä ovat Saksan keskeisiä haasteita.
Eurooppa-tutkimuksen erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta huomauttaa, että kolmen puolueen hallitusneuvottelut vedettiin läpi odotettua ripeämmässä tahdissa.
Myös Vogt on melko optimistinen sen suhteen, että uusi hallitus on vakaa ja toimintakykyinen.
– Saksassa on vuosia jo jouduttu varautumaan siihen, että tämäntyyppinen koalitio tulee.
Jännitteitä voi kuitenkin tulla esiin, kun käytännön hallitustyö alkaa. Niitä voi aiheuttaa myös liberaalien vahva asema, sillä FDP sai hallitusohjelmaan suhteessa eniten omia tavoitteitaan.
– Kyllä tässä erityisesti talouspolitiikassa liberaalien kädenjälki näkyy enemmän kuin muiden puolueiden, Elo sanoo.
Liberaalien puheenjohtaja Christian Lindner sai myös tärkeän valtiovarainministerin salkun ja pystyy näin ohjaamaan merkittävällä tavalla hallituksen politiikkaa.
Saksalla on keskeinen rooli koko Euroopan kehityksessä. EU-politiikassakaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia, vaan jatkuvuus korostuu siinäkin.
Käytännön muutoksena voi näkyä, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron löytää Saksasta aiempaa enemmän tukea visioilleen eurooppalaisen yhteistyön tiivistämisestä.
– Saksassakin on noussut viime vuosina ajatus, että kaikkiin Ranskan aloitteisiin ei enää voi sanoa ei, vaan kompromisseja pitäisi pystyä tekemään uudenlaisilla aloilla, Miettinen sanoo.