Savola ydinasepolitiikasta: Parempi, jos vihollinen ei tiedä…
Suomen linjan pitää olla aina turvallisuuden maksimointi kaikilla sen keinoilla, linjasi keskustan kansanedustaja Mikko Savola, kun eduskunta keskusteli ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä puolustusliitto Naton kanssa.
Hyväksymällä ATOMAL-sopimuksen Suomi saa ydinpuolustukseen liittyviä tietoja, jotta Suomi voi nykyistä paremmin valmistautua Suomeen mahdollisesti kohdistuvan ydinaseiden käytön vaikutuksiin ja niiltä suojautumiseen sekä niiden rajoittamiseen.
Vastaavasti Suomi sitoutuu luovuttamaan kyseisiä tietoja Natolle, sen organisaatiolle ja jäsenvaltioille tarpeelliseksi katsomansa määrän.
Laajemmin Suomen kansallista ydinasepolitiikan linjaa koskeneessa eduskunnan lähetekeskustelussa Savola totesi, ettei asettaisi erillisiä kansallisia rajoituksia ydinaseille. Savolan mukaan Suomen nykyinen ydinenergialaki on tältä osin liian tiukka.
– Me emme tiedä tilanteista, mitä tulee harjoittelutoiminnan osalta, me emme tiedä tilanteista, mitä mahdollisena kriisiaikana voi tapahtua, ja minun mielestäni on parempi myöskin viholliseen suhtautumisen kannalta se, että sekään ei tiedä, mitä meidän maaperällämme mahdollisesti on ja kuljetetaan.
Viime vaalikaudella puolustusministerinä toiminut Savola arvioi, että näin ei pääse syntymään ”harmaita tilanteita” siitä, voivatko ydinaseisiin liittyvät alukset pysähtyä Suomen satamissa tai lentokoneet kulkea ilmatilassa.
Sopimuksen hyväksyminen oli välttämätöntä myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon mielestä.
– Tietysti, kun me puhutaan ydinpuolustuksesta, me puhutaan aika herkästä alueesta siinä mielessä, että kaikki Pohjoismaat ovat päättäneet, että Pohjoismaihin ei tule ydinaseita. Meillä Suomessa se on lainsäädännössä, joka todettiin tässä Nato-päätöksessä, ja muissa Pohjoismaissa on sitten erilaisia poliittisia päätöksiä siitä, että ydinaseita ei Pohjoismaihin tuoda.
Saramo alleviivasi, että kyse on itseasiassa Yhdysvaltain – ei Naton – ydinaseista. Näin ollen Suomi ei ole varsinaisesti päättämässä niiden käytöstä, vaan osallistumassa tietojen jakamiseen.
– Ja se on tietysti hyvä asia niin kauan, kun me emme toisaalta sitten riskeeraa ja tuo niitä ydinjännitteitä tänne Pohjolaan, itse ehdoin tahdoin lakia muuttamalla.
SDP:n Mika Kari totesi, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, joka on nyt eduskunnan käsittelyssä ja parlamentaarisen työryhmän työpöydällä, olisi yksi kohta, jossa ydinasekysymystä, lähinnä kauttakuljettamista tai alueella kuljettamista, kannattaisi eduskunnan puolella tarkastella.
Karin mukaan Nato-jäsenyys vahvisti Suomen puolustusta, ennaltaehkäisyä ja kykyä näyttää, että Suomi on osa laajempaa liittokuntaa.
– Mutta jos me luopuisimme ydinaseettomuudesta omalla maaperällämme, me asettaisimme itsemme aivan toisenlaiseen positioon kuin missä perinteisesti olemme olleet. Näin ollen Naton puolustussuunnittelu on se tärkein työpöytä, jossa näihin asioihin tullaan kiinnittämään huomiota myös täältä kansallisen maanpuolustuksen näkökulmasta.
Savolan mielestä kaikista Nato-jäsenyyden suomista oikeuksista nauttivan Suomen tulee myös vastata velvollisuuksistaan.
Hänestä on realistista ennustaa, ettei Suomeen haluta sijoittaa ydinaseita, eikä niitä aiota Suomelle tarjota.
– Mutta meillä on varsin tiukka ydinenergialaki tässä maassa, ja olen kyllä varma, että joudumme sitä rukkaamaan siltä osin, että kun osallistumme harjoittelutoimintaan ja kun ylipäätään haluamme pelotetta pitää yllä osana liittokuntaa, niin erilaisia skenaarioita voi tulla tämän suhteen eteen.
– Sen takia pitäisi avoimin mielin suhtautua myös tähän kysymykseen, ja toivottavasti hallitus tämän vaalikauden aikana myöskin tähän liittyvän esityksen saa eduskuntaan tuotua.