Saukon kannanhoidollinen metsästys on mahdollista jo nykylain puitteissa – "Ei ole ollut valmistelussa"
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tänään tiedotustilaisuuden valiokunnan mietinnöstä lakimuutokseen, joka mahdollistaisi suden kannanhoidollisen metsästyksen.
Mietinnön ympärillä on käyty julkisuudessa keskustelua jo ennen sen julkistamista. Keskustelussa on ollut muun muassa, mahdollistaisiko lakimuutos myös saukon metsästyksen.
Käytännössä saukon kannanhoidollinen metsästys on ollut metsästyslain mukaan mahdollista jo vuodesta 2011, jolloin lakiin tehtiin osauudistus samalla, kun Suomen riistakeskus perustettiin.
Metsästyslain 41 pykälässä todetaan, että sutta, karhua, saukkoa ja ilvestä koskeva poikkeuslupa voidaan myöntää myös tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi. Kyse on niin sanotusta kannanhoidollisesta poikkeuksesta.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi vahvistaa STT:lle, että poikkeus saukon suojelusta on teoriassa mahdollista jo nykylain puitteissa. Sitä ei ole kuitenkaan nähty tarpeelliseksi. Laki perustuu EU-sääntelyyn.
– Me emme halunneet kansallisesti rajoittaa meidän mahdollisuuksia poiketa, jos siihen on tarvetta. Mutta emme ole edes harkinneet saukon kannanhoidollista metsästystä sen vuoden 2011 jälkeen, kun se on säädetty, Niemi sanoo.
Ministeriössä on nähty riittäväksi, että vahinkoja aiheuttavia saukkoja voidaan poistaa kalaviljelylaitosten läheisyydestä.
– Meillä on vuosittain annettu kiintiö, joka on muistaakseni 30. Emme ole nähneet tarvetta, että pitäisi olla mitään muuta kuin tarkoin kohdennetut vahinkoyksilöiden poistot, Niemi sanoo.
Ministeriö on jättänyt perjantaina vastineen asiantuntijakuulemisissa kuultuihin lausuntoihin kuten Metsästäjäliiton lausuntoon, jossa se vaati alueellisen kiintiömetsästyksen laajentamista karhuun ja ilvekseen. Niemen mukaan saukon metsästys ei ole ollut lain valmistelun kohteena.
– Se ei ole tässä mitenkään ollut valmistelun kohteena ja saukosta ei ole käyty eduskunnassakaan minkäännäköistä keskustelua, Niemi sanoo.
Ministeriön vastine tulee julkiseksi sen jälkeen, kun valiokunta on julkaissut mietintönsä.
Puolen päivän jälkeen alkavassa tilaisuudessa mietinnöstä kertovat valiokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaa (ps.) ja varapuheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) sekä valiokunnan jäseniä.