Säpäkkä talouskasvu tuo happea puoliväliriiheen

Suomen talouden yllättävän säpäkkä kasvu alkuvuonna on mieluinen pääsiäisyllätys puoliväliriiheen valmistautuvalle hallitukselle.

Vaikka talouden kasvu vauhdittuu, hallitus on vielä kaukana työllisyystavoitteestaan. Hallituksen puoliväliriihestä odotetaankin jälleen nippua uusia työllisyystoimia. 

Vauhdittuva talouskasvu kaunistaa osaltaan myös julkisen talouden lukuja ja tuo hieman happea puoliväliriihen pian kokoontuvalle hallitukselle. 

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander kertoo peukalosäännön olevan, että prosenttiyksikön ennakoitua nopeampi talouskasvu pienentäisi nykytilanteessa julkisen talouden alijäämää noin miljardilla eurolla.

– Tämä on karkea peukalosääntö, koska siihen vaikuttaa millaista kasvu on, Spolander sanoo.

Jos kasvu on hyvin työvoimapainotteista ja kulutusvetoista, se parantaa julkista taloutta enemmän kuin vientivetoinen ja tuottavuuteen perustuva kasvu. 

Valtiovarainministeriö ennusti joulukuussa tälle vuodelle 0,9 prosentin kasvua ja ensi vuodelle tasan yhden prosentin kasvuvauhtia.

Valtiovarainministeriö julkistaa uuden talousennusteen puoliväliriihen ratkaisujen pohjalta, eikä vielä kommentoi mitenkään ennustelukuja. 

– Jos kävisi niin, että kasvu osoittautuisi sen mukaiseksi kuin näissä viime aikoina julkaistussa ennusteissa on, tokihan se näkyy vahvempana julkisena taloutena, Spolander tyytyy toteamaan.

Useiden ennustelaitosten tuoreet talousennusteet ovat povanneet Suomelle tälle ja ensi vuodelle reilun prosentin ja noin kahden prosentin haarukkaan menevää kasvua, joka toteutuessaan voi periaatteessa pönkittää julkisen talouden lukuja hyvinkin siis 1–2 miljardia euroa aiemmin ennakoidusta parin vuoden aikana.

Tilastokeskus kertoi torstaina, että työpäiväkorjattu tuotanto oli helmikuussa tasan kolme prosenttia ylemmällä tasolla kuin vuotta aiemmin ja samalla myös tammikuun lukuja reivattiin ylöspäin, peräti 3,7 prosenttiin.

Kuukausiluvut voivat tarkentua rajustikin, mutta luvut kertovat myönteisestä pöhinästä.

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan luvut kertovat siitä, että alkuvuoden kasvu on ollut aika reipasta ja ehkä aiempaa laajemmalla pohjalla.

– Kyllä tässä täytyy olla teollisuudenkin nousua mukana, Kuoppamäki sanoi.

Talous on vauhdittunut, mutta työllisyystilanne on kohentunut hitaasti tai jopa polkenut paikallaan.

Pari viikkoa sitten STT:n kyselyssä ekonomistit arvioivat, että hallitus on jäämässä 72 prosentin työllisyystavoitteestaan. 

Reilun viikon päässä olevaan hallituksen puoliväliriiheen onkin kasattu työllisyystoimia, kannustinloukkujen purkamista ja yritystukien perkaamista.

Samojen ongelmien kanssa ovat kamppailleet useat hallitukset, eikä ihmelääkkeitä ole tarjolla. Luvassa onkin todennäköisesti iso nippu erilaisia toimia työllisyyden petraamiseen.

Pöydällä ovat myös muun muassa ministeriruletti ja turvallisuusasiat, joten pääsiäisen jälkeistä viikkoa politiikassa värittää valmistautuminen puoliväliriiheen.

Hallitus on koolla strategiaistunnossaan heti pääsiäisen jälkeen tiistaina, jolloin ratkaisuja joihinkin puoliväliriihen tuhdin asiapinkan asioihin voi jo löytyä.