Sami Borg räjäyttäisi vaalirauhan ja pistäisi rummut pärisemään – emeritusprofessori Paloheimo puolusti uutta aluemallia KAKS:n tilaisuudessa

Heikki Paloheimo arvioi puolueiden välisten jännitteiden palvelevan demareita, vasemmistoliittoa, kokoomusta ja keskustaa
Aluevaalit

Kokeneet vaalitutkijat Sami Borg ja Heikki Paloheimo pitävät Suomen ensimmäisten aluevaalien tulevaa äänestysprosenttia erittäin haastavana ennustaa.

– Valistuneita arvioita voi kuitenkin tehdä, Borg viestitti Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) aluevaalitilaisuudessa keskiviikkona.

Tampereen yliopiston dosentti Borg korosti tilaisuudessa kampanja-ajan jäävän lyhyeksi, ja kannusti siksi nousujohteiseen kampanjointiin.

– Jos pelkistetään rajustikin, ennakkoäänestäjät eivät tarvitse aktivointia. Äänestysprosentti määräytyy sen perusteella, paljonko ihmisiä saadaan aktivoitua varsinaista vaalipäivää kohti.

– Rummutuksen pitäisi olla viimeisissä päivissä. Vaalirauha on kummallinen jäänne, aktiivisimman kampanjoinnin ja myös median kirjoittelun pitäisi olla vaaliviikon perjantaina, lauantaina ja vielä sunnuntaina! Katsokaa Ruotsia, Borg kannusti.

Vaalirauha on kummallinen jäänne, Sami Borg toteaa. (Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva)

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusten mukaan kansalaiset suhtautuvat uuteen aluehallintoon myönteisesti. Kolme neljästä oli tätä mieltä sekä vuoden 2018 (mahdollisen maakuntahallinnon kannatusta mittaavassa) että vuoden 2021 kyselyssä.

Epäilevämpiä kansalaiset ovat viime vuotisessa tutkimuksessa sen suhteen, onko aluevaltuustoilla aitoa vaikutusvaltaa, tai kuuluuko kansalaisten ääni niiden kautta. Näihin luottaa keskimäärin kolmasosa.

Emeritusprofessori Paloheimo, Borgin tavoin Tampereen yliopistosta, muistutti KAKS:n tilaisuudessa, että käytännön ratkaisuissa hyvinvointialueiden valtuustot ovat paljon vartijoina.

– Tehtävät ovat toki lakisääteisiä, mutta hyvinvointialueet käyttävät joka tapauksessa itsenäistä päätösvaltaa sen suhteen, miten palvelut sijoitetaan fyysisesti, karsitaanko niitä jostain, pidetäänkö ennallaan, ja millaisia luovia ratkaisuja kehitetään sotepalveluiden uudentyyppisten järjestämistapojen osalta. Siinä on paljon liikkumatilaa.

– Ensimmäinen kausi tulee olemaan sellainen, että perusratkaisut niitataan kiinni. Tämä kannustaa ottamaan kantaa.

Paloheimon mielestä alueuudistus on demokratian kannalta hyvä asia.

– Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on ollut laskussa pitkään. On ollut kuva, ettei valtuustojen toimilla ole niin väliä, kun tehtävät ovat kuitenkin olleet lakisääteisiä. Sitten taas paljon tehtäviä on mennyt kuntayhtymiin, ja siksi moni asia on jäänyt kansalaisille etäiseksi.

– Nyt aluevaaleissa välillisyys poistuu, kun ihmiset valitsevat edustajat suoraan hoitamaan kuntayhtymien kautta hoidettuja tehtäviä. Aiemmin puolueiden piirisihteerit päättivät, keitä kuntayhtymien hallituksiin tulee, Paloheimo huomautti.

Kuitenkin Paloheimon mielestä on todennäköistä, että jotkin pienet kunnat jäävät nyt ilman edustusta.

Emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan puolueet saavat kannattajansa äänestämään sillä innolla, mitä vaalit kullekin puolueelle merkitsevät. (Kuvat: Jari Laukkanen)

Sami Borg esitteli tilaisuudessa useita tekijöitä, jotka voivat nostaa tai laskea äänestysprosenttia. Paljon vaikuttaa esimerkiksi se, miten media nostaa vaaleja esille.

– Kampanja on joulun ja uudenvuoden takia ollut niin lyhyt, että väitän suurimman osan kampanjasta olevan vielä käymättä. Loppukiri tulee vielä. Media on portinvartijana siinä, mistä kirjoitetaan ja mistä keskustellaan.

Borg katsoo, että kapea ala, eli sote ja pelastustoimi, helpottaa äänestäjän kannalta vaalien teemojen hahmottamista.

– Sote on selkeä sektori, joka ainakin periaatteessa kiinnostaa kansalaisia. Myös ehdokkaita on kohtalaisen paljon, ja tällä on merkitystä vaalien mobilisoinnin kannalta.

– Puolueet ovat pitäneet huolta, että pienistä ja keskisuurista kunnista on suhteellisesti hyvin ehdokkaita. KAKS:n kyselyiden pohjalta uskon myös, että soten asiantuntijoita halutaan äänestää, Borg arvioi.

Valtuustojen ollessa melko suuria äänikynnykset ovat aluevaaleissa melko pieniä, eli pienemmilläkin ryhmillä on realistisia mahdollisuuksia saada ehdokkaitaan läpi. Tämä voi Borgin mukaan nostaa pienten ja keskisuurten ryhmien intoa.

Äänestysintoa vähentävät tekijät saattavat vaalitutkijan mukaan kuitenkin painaa vaakakupissa enemmän.

– Kampanjat ovat melko lyhyitä, tunnettuja ehdokkaita (kansanedustajia) on vähemmän ehdolla, koronatilanne voi vaikuttaa, eivätkä uudet hallinnon tasot ehkä kiinnosta.

Tänään keskiviikkona on ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä. Sekä Borg että Paloheimo ovat sitä mieltä, että kun illalla tiedetään päivän äänestysprosentti, se voi kertoa jotain, mutta sen pohjalta ei uudenlaisissa vaaleissa voi tietää, mikä äänestysprosentti lopulta tulee olemaan.

Puolueiden kannattajat lähtevät uurnille todennäköisesti sillä perusteella, mitä nämä vaalit kullekin puolueelle merkitsevät, Paloheimo puntaroi. Osalla puolueista on näissä vaaleissa selkeä profiili.

– Vasemmistoliitto ja SDP ovat voimakkaasti julkisen palvelutuotannon kannattajina vastapoolinaan kokoomus. Kokoomus korosti viime vaalikaudella ja edelleen korostaa valinnanvapautta ja yksityistä palvelutuotantoa. Tämä jännite on omiaan lisäämään kaikkien kolmen kannatusta.

– Keskusta profiloituu selkeästi sekin. Maakuntahallinto on puolueelle ikivanha hanke, jota se on pyrkinyt edistämään, ja tämänkaltainen malli on nyt toteutumassa. Keskustaa motivoi liikkeelle myös keskustelu siitä, kuinka pienten kuntien edustus aluevaltuustoissa tulee toteutumaan, Paloheimo sanoi.

Borgin mukaan eduskuntavaaleissa reilun kymmenen vuoden aikana näkyneet suuret muutokset puoluekannatuksessa ovat nostaneet äänestysprosenttia tietyissä vaaleissa. Suunta voi nyt olla myös toinen.

– Nyt on hyvin vaikea ennakoida, kuinka hyvin perussuomalaiset ja vihreät saavat kannattajansa liikkeelle.