Salakalastuksesta voi pian rapsahtaa mojova tuhansien eurojen sakko – hallitus pyrkii elvyttämään taantuneita kalakantoja

Kalastuslain muutos parantaa saa­me­lais­ten ja muun pai­kal­li­sen vä­es­tön mah­dol­li­suut­ta har­joit­taa alu­een pe­rin­teis­tä ka­las­tus­kult­tuu­ria.
Kalastus

Joulutauolta eduskuntaan palanneet kansanedustajat käsittelivät tiistaina hallituksen esitystä kalastuslain uudistamiseksi.

Hallitus pyrkii lakimuutoksella kitkemään uhanalaisten kalalajien salakalastusta sekä helpottamaan Ylä-Lapin asukkaiden kalastusoikeuksia.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan hankkeen tärkein tavoite on tukea taantuneiden kalalajien suojelua ja elpymistä.

– Kalastuslain rikkomiseen liittyvään rangaistusjärjestelmään lisätään uhanalaisia kalalajeja koskeva seuraamus, ministeri kertoi.

Hän harmitteli, että röyhkeä ja toistuva salakalastus on tehnyt tyhjäksi kalliit toimenpiteet, joilla on yritetty kohentaa vaelluskalojen elinoloja.

Lakimuutoksen myötä salakalastuksesta voitaisiin lätkäistä tuntuvia seuraamusmaksuja.

– Uhanalaisten kalojen arvojen määrittely on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tehtävä, mutta veikkailen, että joidenkin lajien osalta puhutaan nelinumeroisista luvuista, Leppä arvioi.

Kalastuslakia viilataan myös Ylä-Lapin kalastuslupien osalta.

Jatkossa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen asukkaille tulisi kausilupa sellaisiin kotikunnan alueella sijaitseviin valtion vesiin, jotka ovat vaelluskalojen nousualueita.

Viehekalastuksen salliva lupa olisi omakustannehintainen ja maksuton alle 18-vuotiaille.

– Muutoksella parannetaan saamelaisten ja muun paikallisen väestön mahdollisuutta harjoittaa alueen perinteistä kalastuskulttuuria, Leppä perusteli eduskunnalle.

Ministeri Leppä myönsi, että hylkeet ja merimetsot ovat suuri ongelma.

Hallituksen esitys sai osakseen rutkasti kehuja.

Sinisten Kari Kulmala piti avausta merkittävänä, sillä nykyinen seuraamusjärjestelmä on osoittautunut vaelluskalojen suojelemisen osalta hampaattomaksi.

Vasemmistoliiton Silvia Modigin mielestä lakihankkeen viesti on hyvä.

– Emme hyväksy salakalastusta ja haluamme kantojen olevan kestävällä tasolla, hän tiivisti.

Lappilaiskansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) puolestaan iloitsi siitä, että saamelaiset on otettu laissa huomioon.

– Tämä on todella merkittävä asia Suomen saamelaisalueelle. Kyse on Euroopan ainoasta alkuperäiskansasta. Nyt on onneksi saatu sellainen esitys eteenpäin, että saamelaisten oikeuden otetaan huomioon.

Osa kansanedustajista kuitenkin toivoi lisätoimia kalakantojen vahvistamiseksi.

Esimerkiksi SDP:n Maria Tolppanen ja kokoomuksen Ilkka Kanerva tiukkasivat ministeri Lepältä toimia hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien haittojen kitkemiseksi.

– Miksi ette halua puuttua Merenkurkun hylkeiden tekemään ryöstökalastukseen ja kokonaisen kalastuselinkeinon tappamiseen, Tolppanen kysyi.

Leppä myönsi, että hylkeet ja merimetsot ovat suuri ongelma.

Hänen mukaansa hyljeongelmaan löydettyjä ratkaisuja on määrä esitellä piakkoin.

Ministeri olisi myös valmis tarkastelemaan kriittisesti merimetson uhanalaisuutta.