Sairastetun koronan jälkeen liikuntaan on palattava varovasti

Moni sairastaa näinä päivinä koronan omikronmuunnoksen levitessä nopeasti väestössä. Sairasti taudin lievänä tai vakavana, on parannuttua liikunta aloitettava asteittain, omaa oloa tunnustellen.

Hyvä tapa aloittaa liikunta uudelleen on kevyt kävely, asiantuntijat sanovat. Aiemmin on suositeltu kahden viikon täyttä lepoa oireiden loppumisesta, vaan ei välttämättä enää.

– Sairastetun infektion jälkeen liikunta kannattaa aloittaa asteittain ja nousujohteisesti aloittaen kävelystä ja sitten muutamien päivien välein lisätä liikunnan kestoa ja vauhtia, sanoo liikuntalääketieteen emeritusprofessori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta STT:lle.

Jos taudin sairastaa lieväoireisena tai oireettomana, voi hyvin aivan kevyttä kotiliikuntaa tehdä jo sairausaikana – silloinkin vointiaan kuulostellen.

– Jos vointi on hyvä, ei tarvitse olla liikkumattomana peiton alla koko aikaa. Sekin voi viedä kuntoa alas, Kujala huomauttaa.

Jos taudin on sairastanut lieväoireisena, paluu kovaan fyysiseen rasitukseen tapahtuu asteittain harjoittelua lisäämällä muutaman viikon kuluessa, Kujala sanoo.

Taudin jälkeen tulee kuitenkin herkästi huomioida uudenlaiset varoittavat oireet. Niitä voivat olla rintakipu, poikkeava väsymys tai sydämen lisälyönti- tai rytmihäiriötuntemukset.

Mitä vakavampi sairaus, sitä varovaisemmin liikunta tulisi aloittaa – muuten riskinä voi olla sydäntulehdus. Jos toipumisvaiheessa ilmenee poikkeavia oireita, kannattaa liikunta lopettaa ja hakeutua tutkimuksiin, Kujala varoittaa.

– Jos on sairastanut esimerkiksi sairaalahoitoa vaatineen vakavan koronataudin, silloin sydäntulehduksen riski on suurempi ja asiasta kannatta keskustella lääkärin kanssa, hän sanoo.

Sydäntulehdus on hyvin harvinainen mutta mahdollinen myös lievässä taudissa, ja hieman yleisempi vakavassa taudissa.

– Kaikkein pelätyin, mutta onneksi hyvin harvinainen on sydänperäinen äkkikuolema. Koronavirus ei ole osoittautunut erityisen sydänhakuiseksi, mutta vaikeissa sairaalahoitoa vaatineissa tapauksissa sydänlihaksen tai sydänpussin tulehduksia on havaittu ja siksi poikkeaviin oireisiin tulee reagoida herkästi, Kujala sanoo.

Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri ja keuhkosairauksien vastuualueen johtaja Maritta Kilpeläinen korostaa niin ikään voinnin mukaan liikkumista.

– Ei kannata ponnistella kohtuutonta hengästymistä tai kovaa rintakipua vastaan, hän sanoo nyrkkisääntönä.

Kilpeläinen näkee työssään sairaalassa potilaita, jotka tarvitsevat lisähappea joskus kotiinkin. Valtaosa heistäkin kuitenkin paranee lopulta: hyvin harva jää potemaan pitkää koronatautia eli long covidia.

– Jos sairaudesta jää pysyvää hengenahdistusta tai uupumusväsymystä, pitkittynyttä yskää tai rintakipua, ja jos tällaiset oireet kestävät viikkoja tai kuukausia ja sairauden mahdollisuus on suljettu pois tutkimuksilla, niin silloin täytyisi ottaa kuntoutuksellinen ote, jossa lähdetään liikkeelle pelkäämättä, hän sanoo.

Kilpeläisen mukaan noin kolme kuukautta sairastumisen jälkeen hyvin pieni prosentti potilaista on enää oireinen millään tavalla. Silloin voi urheillakin jo normaalisti.

– Liikkeelle pitää jossain vaiheessa lähteä, ei parane jäädä paikoilleen.