Saimaalla on yli 400 norppaa ja kannan hidas kasvu jatkuu – Keskusta Leppä: Ilman paikallisten panosta tätä olisi ollut vaikea saavuttaa

Saimaannorpan kannan hidas kasvu jatkuu. Saimaannorpan talvikannan arvioidaan olevan noin 410 eläintä, Metsähallitus kertoo tiedotteessaan.

Lajin vuodelle 2025 asetettu suojelun välitavoite, 400 norppaa, on ylittynyt.

Metsähallituksen mukaan norppakannan kasvun ovat mahdollistaneet kalastusrajoitukset, apukinosten kolaaminen vähälumisina talvina sekä häiriöttömän pesinnän turvaaminen.

Vaikka seurannan tulokset viittaavat siihen, että kannan elpyminen jatkuu myös tulevaisuudessa, laji luokitellaan edelleen erittäin uhanalaiseksi.

Norppakanta on kasvanut vakaasti vuodesta 2010, jolloin kannan kooksi arvioitiin noin 270 norppaa. Kuutteja syntyi tänä vuonna 88, ja 80 kuutin määrä on ylitetty jo neljänä perättäisenä vuotena.

Saimaannorpan elinalue kattaa nykyisin lähes koko Saimaan, mutta kanta on hyvin hajanainen.

Arvion mukaan kanta on suurin Pihlajaveden alueella, missä arvioidaan olevan kaikkiaan lähes 170 norppaa ja kuuttia. Seuraavaksi eniten eläimiä on Haukivedellä, yli sata, sekä Katosselän ja Tolvanselän alueella, 50 yksilöä.

Tuore arvio norppakannan koosta perustuu alueittain tehtyyn pesintäanalyysiin, jossa on hyödynnetty vuosien 2018–2019 pesätietoja, syntyneiden kuuttien määrää sekä havaintoja jäällä lepäävistä norpista. Pesälaskentoihin osallistui runsas vapaaehtoisten joukko.

– Olen iloinen, että saimaannorppakanta on näyttänyt elpymisen merkkejä. Toimenpiteet ovat olleet oikeita ja niitä täytyy jatkaa. On hienoa huomata, että norpan suojelulle on vahva suomalaisten tuki, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo tiedotteessa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kiittelee myös paikallisten ihmisten apua.

– Kalastuksen sivusaaliskuolleisuutta on vähennetty vapaaehtoisilla sopimuksilla saimaannorpan suojelemiseksi. Ilman paikallisten ihmisten, vesialueenomistajien ja kalastajien panosta suojelutavoitteita olisi ollut vaikea saavuttaa.

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder luonnehtii norppakannan kasvua ”todelliseksi ilouutiseksi”.

– Kun WWF aloitti lajin suojelun vuonna 1979, Saimaassa ui hieman yli 100 norppaa. Kannan kasvu on jälleen yksi osoitus siitä, että kova työ palkitaan myös luonnonsuojelussa, Rohweder sanoo tiedotteessa.

Saimaannorpan suojelua ohjaa ympäristöministeriön vuonna 2017 päivittämä saimaannorpan suojelustrategia. Sen päätavoitteeksi on asetettu, että norppakanta kasvaa vakaasti ja saavuttaa niin sanotun suotuisan suojelun tason.

– Päätavoite on saavutettu, kun lajin tulevaisuus on turvattu pitkällä aikavälillä. Vielä ei olla tässä pisteessä, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen muistuttaa.

WWF:n mukaan tulevaisuudessa etenkin voimistuva ilmastonmuutos on vaaraksi norpalle, joka on pesinnässään täysin riippuvainen lumesta ja jäästä.

– Parhaillaan kehitellään keinopesiä täysin lumettomien talvien varalle, Luukkonen mainitsee.