Saarikko lupasi Orpolle ihan oikean himmelin – ihmettelee alueuudistuksen vastustajia
Alueuudistus on muutakin kuin rakenteita, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko huomauttaa.
– Uudistus on suomalaista työtä, auttamista, huolehtimista.
Uusi sosiaali- ja terveysjärjestelmä ei ole Saarikon mukaan mikään byrokraattinen hallintohimmeli, kuten kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on sitä haukkunut.
– Pitääpä lahjoittaa kokoomuksen puoluetoimistolle suomalaisista oljista tehty jouluhimmeli. Sen äärellä on hyvä hiljentyä pohtimaan, mikä on tärkeää, Saarikko viestittää.
Valtiovarainministeri löi pöytään myös lukuja keskustan vaalistartissa Valo-hotellissa Helsingissä lauantaina aamupäivällä.
– Kohtaamisia terveysasemilla- ja keskuksilla on vuosittain yli kahdeksan miljoonaa, monista eri syistä. Näiden lukujen valossa on vaikea ymmärtää tahoja, joiden mielestä vaikuttamismahdollisuuksia ei tarvitsisi parantaa.
– Nyt noin puoli miljoonaa ihmistä, eli kymmenen prosenttia kansasta on 75 vuotta täyttäneitä. Kahdenkymmenen vuoden sisällä heitä on jo 15 prosenttia. On upeaa, että elämme pidempään ja terveempinä, mutta tämä tarkoittaa myös muutosta palveluiden tarpeen määrässä, Saarikko korosti.
Saarikon mielestä sote-uudistus toteutetaan viime hetkellä.
– Olemme pelastamassa paitsi palvelut myös kunnat. Kunnat saavat keskittyä nyt muihin hyvinvointia luoviin asioihin.
Samalla Saarikko muistutti, että vaikka hyvinvointialueet ottavat kunnilta sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaakseen, on kuntien tietämys pidettävä yhä mukana sotepäätöksenteossa.
– Kuntien ja hyvinvointialueiden väliin tulee rakentaa siltaa eikä muuria. Keskusta on valmis tähän välittäjien keskustana.
Joka toinen työkyvyttömyyseläke johtuu mielenterveyden ongelmista. Tämän ratkaisemiseksi tarvitaan Saarikon mielestä uutta Pohjois-Karjala-projektia.
50 vuotta sitten Pohjois-Karjala-projektissa alettiin määrätietoisesti toimia sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseksi. Keskustan kansanedustajaksikin noussut Pekka Puska johti projektia, joka onnistui tavoitteessaan, ja aiempaan verrattuna Suomessa menetetään ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitaudeille murto-osa ihmisiä siitä, mitä puoli vuosisataa sitten.
Uusi projekti ottaisi määrätietoisesti tavoitteeksi mielenterveysongelmien ehkäisyn ja ratkaisun. Kaikki lähtee Saarikon mielestä arjen välittämisestä, mutta myös hoitoketju on saatava kuntoon.
– Tehdään tässä se seuraava suuri ihme.
– Olkoon tämä suuri ponnistus keskustalle. Kiitos keskustanuorille ja -opiskelijoille, jotka ovat puolueessamme viitoittaneet tätä työtä, Saarikko sanoi.
Tarvittavat mielenterveyden palvelut on saatava Saarikon mukaan heti ensimmäisen oven takaa, ja mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Ennaltaehkäisy tehdään jokapäiväisissä kohtaamisissa ja ihmissuhteissa.
Saarikko valoi keskustaväkeen uskoa muistuttamalla puolueen jokapäiväisestä kädenjäljestä ympäri Suomen.
– Olemme Suomen suurin puolue. En katso gallupia tai Arkadianmäen pylväiden taakse. Toimimme koko Suomessa, liki jokaisessa kunnassa. Meillä on eniten valtuutettuja ja luottamushenkilöitä. Meitä keskustalaisia on eniten, näytetään voimamme! Annetaan osaamisemme käyttöön tämän uuden ajan alussa.
Keskustan arvoille ja aatteelle nämä vaalit sopivat Saarikon mielestä erinomaisesti, kun asioita laitetaan tärkeysjärjestykseen.
– Läheisyys maantieteellisesti ja henkisesti. Maailman onnellisin kansa ansaitsee olla myös nykyistä terveempi kansa. Haluamme vahvistaa lähipalveluita, haluamme, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi lähiasema. Lähiasema on myös hyvinvointialueen tuntosarvet kotikunnassa.
– Ehdokkaillemme kaikki kotiseudut ovat yhtä arvokkaita. Totta kai palvelut voivat vaihdella tarpeen mukaan eri alueilla, vähäväkisellä alueella ei välttämättä ole tarvetta täyteen lääkärin työviikkoon, tai palveluita voi käyttää etäyhteydellä tai palveluautosta. Jossain taas joka asemalla voi olla erikoislääkäri, Saarikko pohti.
Jotta hoitoon pääsee hallituksen lupauksen mukaisesti jatkossa viikossa, tarvitaan palvelupaletin kaikki keinot.
– Tarvitaan myös muita kuin julkisia tuottajia ja käyttöön palveluseteleitä, Saarikko arvioi.
– Entä mitä olisi Suomi ilman kolmatta sektoria? Kerhotoimintaa, vertaistukea ynnä muuta.
Myös henkilökunnan ääntä on saatava paremmin kuuluviin.
– He näkevät, missä on tarve lisäpanoksille ja missä byrokratia tukkii.