Saarikko: Lapsiperheköyhyys ei poistu budjettiesityksellä, mutta se on askel oikeaan suuntaan
Annika Saarikon alkutaipaleella oleva pesti perhe- ja peruspalveluministerinä sai hienon lähdön hallituksen budjettiehdotuksen myötä.
– Hyvällä mielellä voi sanoa, että se on lasten ja perheiden budjetti, Saarikko toteaa.
Samaan hengenvetoon hän kuitenkin korostaa, että tehdyt liikkeet ovat oikeansuuntaisia, mutta pieniä. Niillä ei vielä saada aikaiseksi syvää muutosta lapsiperheköyhyyden nujertamiseksi.
– Muutamalla eurolla kuussa ei tehdä ihmeitä, mutta ensimmäistä kertaa vuosiin pystyimme tekemään lisäsatsauksia lapsiperheille. Keskusta painotti budjettineuvotteluissa nimenomaan lapsiperheiden ja nuorten asiaa.
Kehysriihen ja budjetin yhteistuloksena on iso lista tekoja, joilla lapsiperheiden asema paranee. Tärkeimpänä Saarikko nostaa esiin kaikkein pienimpien sairaus- ja äitiyspäivärahojen korotukset.
Ensisynnyttäjien keski-iän nousun myötä, alimpia päivärahoja saavien määrä on tosin pienentynyt. Useimmilla on äitiyslomalle jäädessään jo työuraa taustallaan.
– Tämä joukko on kuitenkin olemassa ja siksi korotus on keskustan mielestä tärkeä.
Myös lapsilisiä korotettiin yksinhuoltajien osalta, sillä heidän katsottiin olevan taloudellisesti kaikkein tiukimmilla.
Euromääräisesti merkittävin satsaus osoitettiin varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen. Erityisesti huomioitiin sisaralennukset, sillä monilapsisissa perheissä päivähoitomaksut tuntuvat enemmän.
Keskustalle tärkeä uudistus on myös pitkään tavoiteltu opintotuen huoltajakorotus.
Symbolisesti merkittävänä kädenojennuksena lapsiperheiden suuntaan Saarikko pitää äitiyspakkauksen saamaa lisärahaa. Kansallisaarre on saanut sinnitellä muuttumattomilla määrärahoilla vuodesta 2001 asti.
– Se näkyy väistämättä tuotevalikoimassa. Oma ajatukseni on, että samalla kun lisätään äitiyspakkaukseen rahaa, pyritään parantamaan myös se laatua.
Saarikko miettisi myös uudella tavalla koko pakkausta ja sen ideaa, jopa nimeä. Myös sen vienninedistäminen kansainvälisesti kiinnostaa häntä. Kotimaassa pakkauksen rinnalle voitaisiin Saarikon mukaan liittää esimerkiksi digitaalisia palveluita.
Hallitus haluaa satsata tulevaan sukupolveen.
Annika Saarikko
Opposition hampaissa on retosteltu erityisesti sitä, ettei alunperinkin määräaikaiseksi tarkoitetulle verotuksen lapsivähennykselle esitetty jatkoa. Vuosiin 2015–2017 kohdennettu vähennys toteutettiin aikoinaan edellisen hallituksen lapsilisäleikkausten kompensaatioksi.
Saarikko kertoo hallituksen kyllä harkinneen lapsivähennyksen jatkamista. Lopulta päädyttiin kuitenkin eduskunnan tahdon mukaisesti panostamaan perusturvaan ja sitä kautta kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin verovähennysten sijaan.
– Lapsivähennyksen käyttöönoton yhteydessä valtiovarainvaliokunta totesi mietinnössään, että verotukseen ei tule luoda pysyvää rinnakkaista lapsilisäjärjestelmää. Se olisi valiokunnan mukaan tehotonta ja vähentäisi tukijärjestelmän selkeyttä ja läpinäkyvyyttä, ministeri perustelee.
Lopuksi Saarikko haluaa painottaa toistamiseen, ettei yksittäisellä etuuden parannuksella tai perhevapaauudistuksen käynnistämisellä voida vielä varmasti torjua sen enempää syntyvyyden alenemaa kuin lapsiperheköyhyyttäkään.
– Sellaisen väittäminen olisi liian hyväuskoista. Toivon kuitenkin, että kaikki päätökset kokonaisuutena tulkittaisiin tavoitteeksi lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Hallitus haluaa satsata tulevaan sukupolveen.