Saarikko ei hyväksy metsäpolitiikan päätösvallan luovuttamista pois Suomesta: "Metsät kuuluvat meille"
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko antoi Turkuun kokoontuneelle keskustan Varsinais-Suomen piirin syyskokousväelle esimerkin valtiovarainministerin työpäivästä, jossa pinna on välillä koetuksella.
Euroopan unionissa valmistellaan taksonomiasäädöstä, jossa luokitellaan eri energiamuotojen kestävyyttä. Asiat päätetään komissioissa, joissa yksittäisten komissaarien valta on suuri, eikä noihin pöytiin ole suomalaisilla mepeillä tai ministerillä asiaa.
Kun asiasta vastaava komissaari vieraili Suomen pyynnöstä maassamme tällä viikolla, valtiovarainministeri oli kiusallisessa tilanteessa, kun ei voinut kertoa mitä mieltä suomalaiset säädöksestä ovat.
– Hallituksemme ei pysty ottamaan kantaa asiaan. Ja se ei käy, Saarikko napautti Turussa.
Keskustan linja on hänen mielestään selvä.
– Metsät kuuluvat meille. Me emme ole Euroopan unioniin mennessä sopineet, että metsäpolitiikan päätöksentekovalta luovutetaan Suomesta pois.
Säätely on Saarikon mukaan osin järkevää, mutta puukaupoissa se lataa pienen metsänomistajan harteille uskomattoman määrän byrokratiaa siitä, onko oman metsän osalta toimittu haitallisesti tai hyvin ilmastonmuutoksen suhteen.
Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, ja aika moni heistä on potentiaalinen keskustan äänestäjä.
Suomella on ollut iso työ saada muut EU-maat ymmärtämään, että metsät eivät ole meillä kansallisomaisuutta.
Saarikko on huolissaan siitä, että metsän omistamisesta tehdään hankalaa. Kauhuskenaario, johon hän ei tosin usko, olisi se, että iso joukko ulkomaisia pääomasijoittajia Kiinasta ja muualta tulisi hankkimaan suomalaisten metsäomaisuutta.
Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa toteuttavana maana Suomen on Saarikon mukaan nostettava tässä kohtaa lippu salkoon.
– Tämä on iso periaatteellinen kysymys, josta ei voi tehdä kompromissia.
Neuvottelut jatkuvat ensi viikolla, eikä Saarikko tule antamaan asiassa periksi.
– Keskusta riippumatta muusta hallituksesta tulee äänestämään eduskunnassa sen puolesta, että Suomen kanta on kielteinen.
Hänen mielestään kyse on suurimmasta tälle sukupolvelle kuuluvasta tehtävästä ilmastontorjunnan nimissä.
– Ei kuitenkaan pidä tehdä sellaisia tyhmyyksiä, jotka lisäävät byrokratiaa, tietämättä, onko tällä mitään tekemistä sen lopputuloksen kanssa, että ilmastonmuutosta torjutaan paremmin.