Ruokahävikin sääntelystä virisi kiistaa eduskunnassa
Ruokahävikin sääntely jakoi mielipiteitä keskiviikkona eduskunnassa.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Susanna Koski sanoi, että ruokatieto ja -taito ovat sääntelyä oikeampi tie hävikin vähentämiseksi.
Kosken mukaan hävikki voi synnyttää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Hän katsoo, että ruokahävikin omistaja saa käyttää hyödykkeensä parhaaksi katsomallaan tavalla.
– Mutta uutta sääntelyä ei sitä varten tarvitse luoda. Pakko ei ole keino mihinkään, vaan vapaaehtoinen ja valistunut hyötykäyttäjä. Järjen käyttö on aina sallittua ja kannustettavaa, Koski sanoi lähetekeskustelussa ruokapoliittisesta selonteosta.
SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ilmari Nurminen puhui sääntelyn puolesta.
Hän on ollut tekemässä puoluerajat ylittänyttä lakialoitetta, jolla kiellettäisiin syömäkelpoisen ruuan roskiin heittäminen. Hävikkiruoka voitaisiin ohjata esimerkiksi hyväntekeväisyyteen.
Aloitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa.poliittinen selonteko– Luovuttamalla hävikkiruoka esimerkiksi leipäjonoihin jaettavaksi voitaisiin nykyistä hävikkiä pienentää merkittävästi. Tämä olisi myös sosiaalisesti ja taloudellisesti erittäin kestävää, Nurminen totesi.
Aloite lähetettiin jo viime keväänä maa- ja metsätalousvaliokuntaan.
Valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) sanoi keskiviikkona, että aloitetta on luontevaa käsitellä ruokapoliittisen selonteon yhteydessä.
Maarit Feldt-Ranta (sd.) syytti kokoomusta siitä, ettei puolue hänen mielestään halua tehdä ruokahävikille mitään konkreettista.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen vastasi, että ongelmaan kyllä haetaan ratkaisuja mutta lisäsi, ettei ylijäämäruokaa voi automaattisesti sosialisoida.
Pauli Kiuru (kok.) kertoi puolestaan kannattavansa Nurmisen aloitetta, mutta sanoi, että kotitalouksien hävikkiä voi olla vaikeaa ohjata lainsäädännöllä.
Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan Suomessa heitetään syömäkelpoista ruokaa menemään 400–500 miljoonaa kiloa joka vuosi.