Roomassa riitti juhlittavaa 50 vuotta sitten
Suomen yleisurheilumaajoukkue venyi Lasse Virénin olympiavoittojen välissä hurmokselliseen joukkuesuoritukseen Rooman 1974 Euroopan mestaruuskilpailuissa.
Menestys kostautui, sillä sen jäljiltä Urheiluliiton valmennusjohtoa ahdistettiin lajin kriisistä lähes 50 vuotta yhtä mittaa Münchenin 2022 neljän mitalin EM-kisoihin saakka.
Suomalaisurheilijoiden mitalijuhlat alkoivat Roomassa maanantaina 2. syyskuuta. Nina Holmén juoksi naisten uudella kilpailumatkalla 3 000 metrillä mestaruuteen pinkomalla viimeisen kierroksen alle 62 sekuntiin.
Holmén saavutti ensimmäisenä suomalaisnaisena yleisurheilun Euroopan mestaruuden SE-ajalla 8.55,10.
Päivän karsinnat ja alkuerät enteilivät hyvää suomalaismenestystä, kun Pirkko Helenius ponnisti pituushypyn karsinnassa pisimmälle, Riitta Salin voitti 400 metrillä alkueränsä, ja Markku Taskinen väläytti kirivirettään 800 metrin alkuerissä.
Suomalaisten tiistai huipentui Heleniuksen ensimmäisen kilpailukierroksen ennätyshyppyyn 659, joka riitti pronssimitaliin. Salin voitti 400 metrillä välieränsä, ja Taskinen selvisi 800 metrin loppukilpailuun.
Keskiviikko oli jatkuvaa suomalaisjuhlaa. Salin juoksi suosikin asemasta ratakierroksen mestariksi ME-ajalla 50,14, ja Pentti Kahma käänsi kiekkofinaalin voitokseen viimeisellä 63,62 metrin heitollaan.
Taskisesta tuli kisojen suurin suomalaisyllättäjä, kun hän nousi ällistyttävällä loppukirillään kolmanneksi 800 metrin ennätyksekseen jääneellä ajalla 1.45,89.
Samalla Taskinen paljasti kahden ratakierroksen menestysreseptin.
– Siinä pärjäävät vain helvetin tyhmät ja helvetin viisaat. Minä, minulla on ollut vain tuuria, Taskinen kertoi Helsingin Sanomille.
Mona-Lisa Pursiainen kartutti välipäivän jälkeen Suomen mitalisaalista 200 metrin pronssilla.
Suomalaisille ennätti kertyä myös pettymyksiä. 1 500 metrin olympiavoittaja Pekka Vasala ei kuntoutunut huippuvireeseen, kaksinkertainen olympiavoittaja Virén jäi kympillä seitsemänneksi, Tapio Kantanen kompuroi estefinaalissa, ja seiväshyppääjä Antti Kalliomäen taktiikkapeli päättyi neljänteen sijaan.
Markku Kukkoaho ja Ossi Karttunen jäivät 400 metrillä niukasti mitaleilta. Kuulantyöntäjä Reijo Ståhlberg sairastui.
Vastoinkäymiset unohtuivat kisojen päätöspäivänä. Hannu Siitonen otti keihäänheitossa ylivoimaisen mestaruuden toisen heittokierroksen tuloksella 89,58. Saksalainen olympiavoittaja ja ME-mies Klaus Wolfermann jäi kilpailussa viidenneksi.
– Wolfermann sanoi ennen kisoja, ettei minusta tule koskaan suurkilpailujen voittajaa. Muistin sen kentällä. Se oli hyvä lausunto, Siitonen kertoi hermopelistä HS:lle.
Juoksijat täydensivät Suomen mitalisaaliin Stadio Olimpicolla kymmeneen. Virén kamppaili 5 000 metrillä kolmanneksi. Marika Eklund, Mona-Lisa Pursiainen, Pirjo Wilmi ja Riitta Salin juoksivat hopean 4×400 metrin viestistä. Miesten joukkue Stig Lönnqvist, Karttunen, Taskinen ja Kukkoaho otti pitkästä viestistä pronssin.
