Robotit mullistavat työelämän – eikä siihen mene kauan
1800-luvun alussa Britanniassa myllersi. Uuden teknologian ansiosta tekstiiliteollisuus oli ottanut todellisen tuottavuusloikan: koneet kehräsivät lankaa ja kutoivat kangasta monin verroin ihmistä nopeammin.
Jo valmiiksi kehnossa asemassa olleet tekstiilityöntekijät eivät jääneet katsomaan työpaikkakatoa ja palkkojen laskua sivusta. Raivostuneet miesjoukot ryhtyivät työtaisteluun ja kulkivat öisin tehtaissa hajottamassa koneita.
Tilanne eskaloitui niin pahaksi, että armeija lähetettiin kukistamaan myyttisen työväensankarin Ned Luddin mukaan itsensä luddiiteiksi nimenneet kapinalliset. Lisäksi parlamentti määräsi koneiden rikkomisesta kuolemantuomion. Kymmeniä luddiitteja teloitettiin tai lähetettiin rangaistussiirtokuntiin.
Tekniikka jatkoi kehittymistään, mutta luddiittiliike tyrehtyi.
Teollisuuskonserni ABB:n Porvoon-tehtaan kokoonpano-osastolla Rainer kokoaa pistorasioita.
– Hän on hyvä tiimin jäsen, joka ei liikoja valita. Hän on ottanut kollegoiltaan pois paljon työkuormitusta, tiiminvetäjä Manuel Declunder kehuu.
Rainer on robotti, johon ABB:llä viitataan usein pronominilla ”hän”. Se aloitti työnsä helmikuussa. Declunder myöntää, että masiinaa kohtaan tunnettiin aluksi hienoista epäluuloa.
– Nyt suurin osa ihmisistä pitää hänen kanssaan työskentelemisestä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos robotit yleistyvät tulevaisuudessa.
Rainer eli YuMi-robotti on ABB:n oma innovaatio ja kehitetty Saksassa. Se on maailman ensimmäinen robotti, joka saa tehdä töitä ihmisen vierustoverina ilman suojahäkkejä tai väliseiniä.
Rainer on melko hintelä ja jaksaa nostaa vain noin 600 grammaa. Sen sijaan se voittaa ihmisen tarkkuudessa ja nopeudessa.
– Rainer on kuin hyvä pianisti: vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee. Ihmiselle se ei ole helppoa, tuotantopäällikkö Keijo Kaukonen kertoo.
Kone on nimetty tehtaan hiljattain eläkkeelle jääneen pitkäaikaisen työntekijän mukaan.
– Nimi on ehkä ollut osasyy siihen, miksi robotti on otettu niin hyvin vastaan, Kaukonen otaksuu.
Robottien hankkiminen lisää teollisia työpaikkoja.
Keijo Kaukonen
ABB:n Porvoon yksikössä automaatioon on vuosittain investoitu noin 1,5 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on pysynyt noin sadassa, mutta liikevaihto on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Samalla sairauspoissaolot ovat vähentyneet, kun robotit ovat ottaneet hoitaakseen kuormittavimmat työt.
– ABB:llä uskotaan, että robottien hankkiminen lisää teollisia työpaikkoja. Työ vain muuttuu erilaiseksi, Kaukonen sanoo.
Kaukosen mielestä Suomi kulkee robotisaatiossa jälkijunassa.
– Suomen teollisuus on usein konservatiivista ja sisäänpäin kääntynyttä. Monet oivaltavat robotisaation mahdollisuudet vasta, kun käyvät täällä katsomassa.
Hän tähdentää, että vain parantamalla tuottavuutta suomalaistehtaat voivat varmistaa työpaikkojen säilymisen kotimaassa.
Osa tulevaisuudentutkijoista uskookin, että robotisaation kehittyminen lopettaa töiden siirtymisen halpamaihin. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia Suomen kaltaisille maille.
Muutosvastarinta ei ole ollut iso ongelma Porvoossa.
Kaukonen korostaa, että henkilöstölle on tärkeää kertoa tulevista muutoksista riittävän ajoissa. Samalla heille pitää antaa mahdollisuus osallistua muutoksen suunnitteluun.
Hän myöntää, että työntekijöiden koulutustasovaatimukset ovat kasvaneet. Modernit koneet valmistetaan usein ulkomailla, ja niiden käyttämiseen tarvitaan kielitaitoa.
– Jatkuva oppiminen ja halu kehittää itseään on työntekijöissä kaikkein tärkeintä.
Tietoteknistyminen uhkaa kolmannesta Suomen työpaikoista, Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen varoittivat vuonna 2014 ilmestyneessä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) muistiossa.
Tilanne ei muistion mukaan kuitenkaan ole Suomessa niin huolestuttava kuin Yhdysvalloissa, jossa liipaisimella on jopa puolet työpaikoista.
OECD:n vuonna 2016 ilmestynyt julkaisu antaa tilanteesta lohdullisemman kuvan. Sen mukaan seitsemän prosenttia Suomen työpaikoista on sellaisia, jotka suurella todennäköisyydellä automatisoidaan seuraavan 20 vuoden aikana. Yhdysvalloissa luku on 9, Saksassa peräti 12 prosenttia.
Massatyöttömyyttä on kuitenkin turha pelätä, Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen vakuuttaa tuoreessa Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ”Robotit töihin” -raportissa.
Kauhasen mukaan roboteilla pystytään korvaamaan enemmänkin yksittäisiä työtehtäviä kuin kokonaisia ammatteja. Lisäksi teknologinen kehitys synnyttää lisää työtä ja täysin uusia työpaikkoja.
– Vaikka seitsemän prosenttia nykyisistä työpaikoista olisi uhattuna, määrä ei ole erityisen suuri siihen nähden, että vuosittain yrityssektorin työpaikoista tuhoutuu maassamme noin 12 prosenttia, Kauhanen kirjoittaa.
Julkisessa keskustelussa keskitytään usein robotisaation uhkiin: työttömyyteen, tuloeroihin, tekoälyn kehittymiseen ihmistä etevämmäksi. Samalla unohtuu, että robotit voivat vapauttaa miljoonia ihmisiä mekaanisen työn orjuudesta.
Harva britti haluaisi takaisin aikaan, jolloin langat kehrättiin ja kankaat kudottiin käsin. Yhtä harva suomalainen maanviljelijä haluaisi luopua traktoristaan ja kuokkia suonsa käsin, kuin Jussi Koskela konsanaan.
Teknologian kehitys on hävittänyt länsimaista erityisesti keskiluokkaisia töitä. Robotisaation uskotaan jatkavan kehitystä.
Suuret erot työntekijöiden tuottavuudessa ja osaamisessa kasvattavat todennäköisesti myös palkkaeroja.
It-yhtiö Tiedon innovaatiojohtaja Taneli Tikka kirjoittaa Robotit töihin -raportissa, että tietotyössä on jo nyt huipputuottavia työntekijöitä, jotka ovat 100–200 kertaa välttävän tason suoriutujaa tuottavampia.
Robottien aikakaudella huipputyöntekijä voi olla perinteisiin menetelmiin luottavia kollegoitaan tuhat kertaa tuottavampi, jos hän pystyy valjastamaan työhönsä robotteja ja tekoälyjärjestelmiä.
Robotit ovat parhaimpia manuaalisissa kokoonpano- ja lajittelutöissä. Iso osa näistä työpaikoista on siirtynyt Suomesta halpatuotantomaihin.
Robotit kykenevät tulevaisuudessa myös yksinkertaisiin toimistotehtäviin, kuten laskutukseen tai kirjanpitotyöhön.
Parhaiten suojassa ovat luovaa ongelmanratkaisukykyä vaativat asiantuntijatehtävät. Robotit ovat myös kehnoja ymmärtämään tunteita ja viestimään, joten esimies- ja myyntitöitä tekevien ei tarvitse olla huolissaan.
On arvioitu, että kaikki ihmisen viisi aistia ovat koneiden saavutettavissa lähivuosina, Antti Kauhanen kirjoittaa EVA:n raportissa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että yhä useammat tehtävät ovat ”rutiininomaisia”. Robotti, jonka näkö- ja tuntoaisti ovat samankaltaisia kuin ihmisellä, pystyy suorittamaan huomattavasti enemmän tehtäviä kuin nykyiset teollisuusrobotit.
Kauhasen mukaan ihmisten työpanosta ei silti kannata jättää käyttämättä. Ihmisen kannattaa keskittyä palveluihin, sillä niissä ihminen on suhteellisesti vähiten huono verrattuna robottiin.
– Työt kannattaa siis jakaa niin, että robotit valmistavat kaikki tuotteet ja osan palveluista, mutta ihminen keskittyy palveluiden tuottamiseen.
On tuettava ihmisiä, ei työpaikkoja.
Antti Kauhanen
1800-luvun Britannian suuri ongelma oli, että yhteiskunta ei tukenut ihmisiä murrosaikoina.
Jos luddiittien asema ja toimeentulo olisi turvattu, heidän ei olisi tarvinnut vastustaa muutosta. Tällöin Britannia olisi voinut ottaa tuottavuusloikkansa nopeammin ja kivuttomammin.
Suomessa hankalimmassa asemassa ovat ikääntyneet, syrjäisemmillä seuduilla asuvat teollisuustyöntekijät, jotka ovat siirtyneet kokonaan työvoiman ulkopuolelle.
– Järkevintä on ottaa vastaan robottien tarjoamat mahdollisuudet ja tukea niitä yksilöitä, joihin robottien tulo kipeimmin vaikuttaa. Se tarkoittaa, että tuetaan ihmisiä, ei työpaikkoja. Sopeutumispolitiikan tulisi pyrkiä auttamaan yksilöitä sopeutumaan robotiikan ajan työelämään niin, että siirtyminen uusiin tehtäviin on aiempaa joustavampaa, Kauhanen toteaa.
Kansanedustaja Tuomo Puumalan (kesk.) mukaan aikuiskoulutuksella on tässä suuri merkitys.
– Vapaasta sivistystyöstä on huolehdittava. Kansanopistot, kansalaisopistot ja kesäyliopistot ovat erityisen tärkeitä.
Puumala toimii eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana sekä tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä.
Harva höyrykoneen vieressä istunut olisi voinut kuvitella, mitä teollisuus tuo tullessaan.
Tuomo Puumala
Puumala vertaa nykyistä tilannetta höyrykoneen keksimiseen.
– Harva höyrykoneen vieressä istunut olisi voinut kuvitella, mitä teollisuus tuo tullessaan. Eihän sellaista sanaa ollut edes olemassa.
Puumala uumoilee, että edessä on uusi ”teollinen vallankumous”, joka mahdollistaa ihmisille huomattavasti nykyistä parempia palveluita.
Työpaikkojen puolesta pelkääviä Puumala lohduttaa sillä, että murrokset ovat yleensä synnyttäneet enemmän työpaikkoja kuin kadottaneet.
Murros myös haastaa yhteiskunnan perinteiset toimintatavat esimerkiksi verotuksessa ja muussa lainsäädännössä. Tästä seuraa Puumalan mukaan konflikteja.
– Tarvitaan uudet säännöt. Meidän on uudesta luotava maa, hän siteeraa Nälkämaan laulua.
Keskeisimmäksi selviytymiskeinoksi Puumala nostaa oikean asenteen merkityksen. Hänestä Suomessa tarvitaan nyt rohkeutta.
– Tutkimusten mukaan Suomen potentiaali uuden teknologian hyödyntämisessä on maailman huippua, mutta sitä ei vielä hyödynnetä.
Euroopan parlamentti suhtautuu robotisaatioon myönteisesti.
Mietinnössään parlamentti ehdottaa esimerkiksi, että sairaaloihin perustetaan robottietiikkaa käsitteleviä toimikuntia ja että tekijänoikeuslainsäädäntöä muutetaan niin, että se ottaa huomioon robottien luomat teokset.
Parlamentin mielestä tarvitaan säännöt siitä, miten kone voi olla vastuussa teoistaan. On myös ratkaistava, voiko roboteilla olla oikeudellinen asema.
– Meidän on päätettävä, ovatko oppivat ja itsenäisesti päätöksiä tekevät robotit oikeuden näkökulmasta esimerkiksi luonnollisia henkilöitä, oikeushenkilöitä, eläimiä vai esineitä. Yksi mahdollisuus olisi luoda niille oma kategoria, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) sanoo tiedotteessaan.
Tekoäly voi tämän vuosikymmenen aikana kehittyä ihmistä älykkäämmäksi.
Huippututkijat ovat viime vuosina varoitelleet siitä, että tällöin ihminen voi jäädä luomiensa koneiden armoille.
– On mahdollista, että tekoäly ohittaa ihmisen älylliset valmiudet, mikä voi ilman tähän valmistautumista haastaa ihmiskunnan valmiudet hallita omaa luomistaan ja sen seurauksena kenties ihmiskunnan valmiudet päättää itse omasta kohtalostaan ja varmistaa lajin eloonjääminen, europarlamentin mietinnössä sanotaan.
Tekoälyn kehittäminen on tehtävä huolellisesti. Jos se menee pieleen, ihmiskunta ei ehkä saa toista mahdollisuutta.
Reportaasi ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 21.10. Lehden voi tilata täältä .