Riittääkö sähkö tänä talvena? – Näin asiantuntijat vastaavat
Säästäkää sähköä. Tämä oli kantaverkkoyhtiö Fingridin viesti suomalaisille toissa talven alussa, kun pitkittynyt kylmä rintama oli nostanut sähkön kulutuksen korkealle. Tilanne oli poikkeuksellinen, ja Fingrid nosti hetkeksi valmiuttaan sähköniukkuuden takia.
Voiko sähköstä olla pulaa tänä talvena?
– Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna tilanne näyttää hyvältä, sanoo yksikön päällikkö Mikko Kuivaniemi Fingridistä.
Suuret vikatilanteet sähköntuotantolaitoksissa tai ulkomaan siirtoyhteyksissä voivat Kuivaniemen mukaan toki muuttaa tilannetta, mutta sään ei pitäisi päästä yllättämään.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikka tulisi harvinaisen tyyni pakkasjakso – kuten tapahtui esimerkiksi vuoden 2024 alussa – niin sähkö silti riittäisi tänä talvena, hän arvioi STT:lle.
Samoilla linjoilla on Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
– Jos ei tule yllättäviä isoja vikoja tai enemmän kuin yksi vika kerrallaan, niin näyttää siltä, että kireästä pakkasesta ja kovastakin kysynnästä selvitään, Leskelä sanoo.
Kuivaniemen mukaan suomalaiset ovat viime vuosina oppineet säästämään sähköä tarvittaessa merkittävissä määrin. Tämä näkyy muun muassa niissä tilanteissa, kun pörssisähkön hinta on ollut korkealla.
– Suomalaisten sähkönkulutuksesta löytyy joustoa jopa ydinvoimalan verran, eli puhutaan todella isoista määristä, hän kehuu.
Muuttunut kulutuskäyttäytyminen auttaa Kuivaniemen mukaan turvaamaan sähkön riittävyyttä.
Tilannetta on parantanut myös Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille saatu uusi sähkönsiirtoyhteys, Leskelä sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka tilanne näyttää hyvältä, voi sähkön hinta silti heitellä paljonkin talven aikana.
– Tilannetta on järkevää seurata. Korkea hinta kertoo aina siitä, että sähkömarkkinoilla on silloin niukempi tilanne.
Kuivaniemen mukaan sähkön saatavuus Suomessa on yleisesti tällä hetkellä hyvä, mutta huolta herättää seuraavan vuosikymmenen taite ja sen jälkeinen aika.
– Kun toivon mukaan saamme Suomeen investointeja, kasvaa samalla teollinen sähkönkulutus. Tämä voi haastaa sähkön riittävyyttä 2030-luvun taitteessa.
Työ- ja elinkeinoministeriössä onkin jo ryhdytty kartoittamaan keinoja sähkömarkkinoiden toimitusvarmuuden ja jouston edistämiseksi.
– Kasvaapa sähkönkulutus sitten datakeskusten, vetytuotantolaitosten tai pelkästään yhteiskunnan yleisen sähköistymisen myötä, on tärkeää, että myös uusista kohteista löytyy joustoa niissä tilanteissa, kun sähköstä on niukkuutta, Kuivaniemi painottaa.
Energiateollisuuden lokakuisten kuukausitilastojen mukaan sähkönkulutus on kääntynyt tänä vuonna kasvuun.
– Viimeisen kahdentoista kuukauden aikana sähköä on kulunut noin 84 terawattituntia, joka merkitsee noin terawattitunnin korotusta vuoden 2024 lukuihin, Energiateollisuus kertoi marraskuisessa tiedotteessaan.
Suurin kulutuksen lisäys on tullut sähkökattiloista.
– Sähkökattilat ovat sähköjärjestelmän kannalta hyviä sähkönkäyttäjiä, koska niiden kulutus ajoittuu pelkästään halpoihin tunteihin, eivätkä ne siis aiheuta tehopulan uhkaa, vaan tasaavat hintoja, Leskelä sanoi tiedotteessa.
Sähkökattiloiden lisäksi myös datakeskukset ja sähköautot ovat Energiateollisuuden mukaan vaikuttaneet sähkönkulutuksen kasvuun. Etujärjestö arvioi, että datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta on noin kaksi prosenttia.
Tärkeimmät sähköntuotannon energialähteet Suomessa ovat ydinvoima, vesivoima, puupolttoaineet ja voimakkaassa kasvussa oleva tuulivoima. Esimerkiksi viime vuonna tuulivoiman kapasiteetti kasvoi viidenneksen, Energiateollisuus kertoi tammikuussa julkaistussa vuositilastossaan.
Suomi oli tilaston mukaan viime vuonna edelleen sähkön nettotuoja ja toi 3,8 prosenttia viime vuonna kuluttamastaan sähköstä. Sekä tuonti että vienti kuitenkin laskivat. Tuonti väheni 10 prosenttia ja vienti 30 prosenttia.