Terveydenhoidossa voitaisiin säästää aikaa ja rahaa, jos reseptihoitajia olisi enemmän – Moni esimies ei tiedä, että valtio maksaa kouluttautumisesta tehtävään
Suomalaisessa terveydenhuollossa voitaisiin säästää todennäköisesti suuriakin määriä aikaa ja rahaa, jos lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia olisi nykyistä enemmän ja heidän erikoisosaamistaan hyödynnettäisiin työpaikoilla aiempaa paremmin.
Esimerkiksi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä tehdyn laskelman mukaan virtsatietulehduksen saaneen naisen hoidon kustannukset karkeasti ottaen puolittuvat, jos antibioottikuurin määrää puhelimitse hoitaja sen sijaan, että myös lääkäri käyttää työaikaansa potilaan hoitoon.
Vaikka yksittäisen potilaan kohdalla säästö voi olla vain kymppejä, suurilla potilasmäärillä rahaa säästyy helposti tuhansia euroja.
– Jos virtsatieinfektiopotilaita on vaikkapa 200 ja jokaisen osalta säästyisi 10 minuuttia lääkärin työaikaa, se tarkoittaa, että lääkäri voisi vastaanottaa 100 potilasta 20 minuutin ajan, sanoo johtava asiantuntija Johanna Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Hän toimii myös hoitajien rajattua lääkkeenmääräämiskoulutusta koordinoivan korkeakouluverkoston puheenjohtajana.
Suomessa on koulutettu lääkkeitä määrääviä hoitajia vuodesta 2011 lähtien. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä Terhikissä oli tämän kuun puolivälin tienoilla 684 sairaanhoitajaa, joilla oli rajattu oikeus määrätä lääkkeitä.
Valtio on yrittänyt vauhdittaa reseptihoitajatoimintaa viime vuosina usealla tavalla. Kunnille ja kuntayhtymille on maksettu vuodesta 2019 lähtien 4 900 euron koulutuskorvausta hoitajien erikoispätevyydestä, ja vuoden 2019 keväästä alkaen lääkkeitä määräävät hoitajat ovat voineet toimia terveyskeskusten avovastaanottojen ja sairaanhoitopiirien yhteispäivystysten ohella kotisairaanhoidossa ja sairaaloiden poliklinikoilla. Samalla hoitajien rajattu reseptioikeus laajeni osittain yksityiselle puolelle. Lisäksi lääkelistaa on laajennettu vuoden 2020 alusta.
Mainittujen muutosten valossa reseptihoitajien kokonaismäärä vaikuttaa yhä varsin pieneltä.
– Määrä on kyllä pieni, mutta se on ollut noususuuntainen. Kun viidestäkymmenestä hoitajasta on tultu kymmenen vuoden aikana yli kymmenkertaiseen määrään, niin luku on sinänsä ihan kohtuullinen, sanoo lääkintöneuvos Vesa Jormanainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Heikkilän mukaan etenkin valtion maksama korvaus vauhditti koulutukseen hakeutumista, mutta sitten iski korona. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen siirtyminen kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ensi vuoden alusta on heijastunut kouluttamiseen.
– Sairaanhoitajat haluaisivat hakeutua koulutukseen ja edetä urallaan, mutta haasteena on, että tämän päivän työnantaja, jonka pitäisi antaa lupa koulutukseen, ei olekaan enää ensi vuoden alussa nykyisessä asemassa.
Heikkilän mukaan osassa hyvinvointialueista on suunniteltu ja analysoitu hyvin hoitajatilannetta osana tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa. Toisilla alueilla ei ole edes kokonaiskäsitystä, paljonko ja missä lääkkeitä määrääviä hoitajia on.
Ongelmana on myös se, etteivät kaikki esimiehet edelleenkään tiedä, että valtio maksaa työnantajille koulutuskorvausta.
Jormanainen katsoo, että lääkkeitä määräävien hoitajien käyttöä olisi hyvä selvittää valtakunnallisella tasolla.