Olli Rehn puhui velkajarruryhmälle talouden haasteista – "Sitkas on suomen kielen kauneimpia sanoja"
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pitää selvänä, että eduskunnassa saavutettu parlamentaarinen yhteisymmärrys julkisen talouden velkakestävyyden varmistamisesta parantaa sekä kotimaista että kansainvälistä luottamusta Suomen julkiseen talouteen.
– Julkisen talouden kestävään hoitoon tarvitaan sekä jämäkkä lainsäädäntö että laaja ja vahva poliittinen sitoutuminen, Rehn sanoi puhuessaan velkajarrutyöryhmälle.
Ryhmä piti ensimmäisen kokouksensa eduskunnassa tiistaina. Ville Valkosen (kok.) johtaman parlamentaarisen ryhmän tavoitteena on asettaa talouden sopeutustarve sekä seuraavalle vaalikaudelle että pidemmäksi ajaksi.
Ruotsissa on jo onnistuttu rakentamaan toimiva tasapaino lakiin kirjattujen tavoitteiden ja vakiintuneiden käytäntöjen välillä, Rehn sanoi. Hän katsoi, että parlamentaarinen työryhmä on merkittävä askel Suomelta samaan suuntaan.
Viimeisimmän ennusteen mukaan julkinen velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna noin 85 prosenttia, ja nousee 88 prosenttiin vuonna 2027, Rehn kertoi.
– Ruotsissa julkinen velkasuhde on karkeasti ottaen 35 prosentin luokkaa. Tarttis tehdä jotain. Kannattaako ottaa Ruotsista mallia? Kannattaa mielestäni, hän sanoi.
Velkajarrun taustalla ovat EU:n finanssipoliittiset säännöt ja 60 prosentin velkataso, joka on Suomessa lyhyen tähtäimen tavoite. Pitkällä aikavälillä julkisen velan määrä on tarkoitus saada 40 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Rehnin mukaan tärkeintä on nyt se, että Suomen velkakestävyyden turvaamisesta on muodostettu yhteinen ja yli vaalikausien ulottuva tavoite, jolloin poliittinen kulttuuri ja vakiintuneet käytännöt pohjaavat pitkäjänteiseen talouspoliittiseen päätöksentekoon.
Tarttis tehdä jotain.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Euroopan talous on sinnitellyt kauppasodan käänteissä jopa ennustettua paremmin, ja sitkaan kasvun ennustetaan pikkuhiljaa vahvistuvan, Rehn kertoi.
– Myönteistä Euroopan taloustilanteessa on se, että viime vuosien nopea inflaatio on saatu taltutettua ilman, että talouden kasvu on sakannut tai on ajauduttu suurtyöttömyyteen.
Rehnin mukaan euroalueen talouden sitkas kasvu jatkuu.
– Tuo laatusana sitkas on mielestäni yksi suomen kielen kauneimpia sanoja, hän sanoi.
– Sillä on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa hidasliikkeistä ja hitaasti etenevää, mutta toisaalta sitkeää, sisukastakin. Tällä hetkellä tuo sana sitkas kuvaa aika hyvin Euroopan talouden kasvuvauhtia.
Suomen talouden kasvuvauhti kuluvan vuoden alkupuolella on sen sijaan ollut pettymys. Taustalla on se, että kotitalouksien luottamus on pysynyt heikkona ja yksityinen kulutus vaimeana.
Maltillinen inflaatiokehitys ja palkkojen nousu ovat kyllä tukeneet kotitalouksien reaalitulojen kasvua, mutta heikko työllisyyskehitys ja julkisen talouden sopeutustoimet ovat toisaalta jarruttaneet ostovoiman kehitystä, Rehn kertasi.
– Työmarkkinoiden virkistyminen seuraa yleensä viiveellä suhdanteen piristymistä, joten talouskasvun voimistuessa työttömyysasteen ennustetaan alkavan hiljalleen laskea ensi vuoden mittaan.
Suomen haasteina ovat kuitenkin talouden hidas kasvu, toistuvat kansainväliset kriisit sekä väestön ikääntyminen, mikä näkyy julkisessa taloudessa.
Inhimillinen pääoma uhkaa kääntyä laskuun 2040-luvulta lähtien. Matalan syntyvyyden vuoksi koulutettavat ikäluokat pienenevät ja koulutustason nousu on muutenkin pysähtynyt, Suomen Pankin pääjohtaja totesi.