Rehn: Energiatukien ehdoiksi tulevat työllistävyys ja vientimahdollisuudet
Sähkön kokonaiskulutus Suomessa on nousemassa nykyisestä reilusta 80 terawattitunnista yli sadan terawattitunnin vuoteen 2030 mennessä.
Energiatehokkuuden ja -säästön lisääntymisestä huolimatta kulutus on ollut koholla lähes vuosittain. Vain vuoden 2008 finanssikriisi pudotti kulutusta hetkellisesti.
Näiden lukujen valossa hallituksen on tehtävä energia- ja ilmastopolitiikan ratkaisuissa välttämättömyydestä hyve, sanoo elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).
Rehn puhui keskiviikkona hallituksen energia- ja ilmastostrategiatyön avausseminaarissa.
Suomen tavoitteet ovat nostaa päästöttömän energian osuus puoleen koko kulutuksesta 2020-luvulla, puolittaa tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin ja lisätä omavaraisuutta yli 55 prosentin, Rehn avaa strategiatyön tavoitteita.
Yksi keino näihin pääsemiseksi on ohjata valtion tuki tulevaisuuden energiaratkaisuihin.
– Tukijärjestelmät tullaan uudistamaan. Tukien saamiseen vaikuttavat muun muassa hankkeiden työllisyysvaikutukset ja niiden monistettavuus eli vientimahdollisuudet, Rehn raamittaa.
Maataloudessa päästöleikkauksia on ongelmallista saada aikaan.
Kimmo Tiilikainen
Ilmastosuunnitelmaan vaikuttavat pian pidettävä Pariisin ilmastokokous ja Euroopan unionin linjaukset.
– EU:ssa ollaan valmiita vähentämään päästöjä 40 prosenttia, mutta miten, siinä on hiomista, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).
Päästöjen pienentämistä haetaan EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelta, johon kuuluvat liikenteen, lämmityksen, rakentamisen, maatalouden ja jätehuollon ilmastokaasulähteet.
Suomen tämänhetkinen 60 prosentin osuus olisi pienennettävä 37 prosenttiin.
Tavoitteeseen pääsemiseksi rakentamisen puolella on Tiilikaisen mukaan lisättävä nollaenergiarakentamista.
– Lisäksi täytyy miettiä, onko rakennusmateriaali hiiltäsitovaa vai aiheutuuko materiaalin tuotannosta päästöjä.
Maataloudessa päästöleikkauksia on ongelmallista saada aikaan, Tiilikainen sanoo.
– Ruuantuotantoa ei voi päästöittä tehdä. Ranska on ehdottanut, että maatalousmaat voitaisiin katsoa hiilinieluiksi ja -sitojiksi.
Kun EU:ssa edellistä ilmastopakettia tehtiin, ajateltiin, että hiilidioksidi voitaisiin ottaa talteen, tunkea maan alle ja laittaa korkki päälle, Tiilikainen muistelee.
– Se varastointi on jo keksitty. Se on biomassa.
